Sivut

lauantai 19. huhtikuuta 2008

Homppeli-kissa

Jokin aikaa sitten bongasin kirjastosta kirjan, jossa neuvotaan miten tehdä vanhoista sukista ja sormikkaista pehmoleluja.


Samantien tuli mieleeni rikkinäiset sateenkaariraitaiset polvimittaiset varvassukat, joita en rikkinäisyyden ja epäkäytännöllisyyden vuoksi ole vuosiin käyttänyt. Heti näin silmissäni vision homppeli-kissasta!





Koska kyseessä on jotain, mitä MINÄ olen yrittänyt tehdä, tulee listata asiat joita en tullut ajatelleeksi ja joissa meni pieleen.

a) Tuo sukka on aivan järkyttävän venuvaa matskua. Oikeesti sen saisi varmaan helposti venutettua pipoksikin. Niinpä siis lopputuloksesta tuli varmaan kolme kertaa suurempi, mitä olin kuvitellut.

b) Sukissa ei ollut kantapäätä ollenkaan, mikä tietysti johti siihen, että kissasta ei tullut samanlaista, kuin kirjassa (kirjan elukat on istuvia, koska kantapääosat on niiden takamus).

c) En alunperinkään halunnut tuollaista kissaa riesakseni, mutta toisaalta on kai se ihan sama, että lojuuko mun kaapissa ne sukat vaiko yksi homppeli-kissa (sen täytteetkin kun oli omasta takaa, joten säilytettävän roinan määrä pysyy tämän myötä vakiona, ellen dumbbaa tuota jonnekin).

d) Mun sukissa ei ollut normaalia kärkiosaakaan varpaiden vuoksi, joten se piti feikata, mutta se oli oikeastaan aika olemattoman pieni ongelma.



Ompelin osat saumurilla, koska siitä ei tulisi tullut yhtään mitään muuten. Todella venuvaa neulosta kun on aika hankala käsitellä.


Tuossa vaiheessa se vielä näytti pieneltä. Toisesta sukasta leikkasin kädet, hännän ja korvat joista tuli aivan liian suuret ja eri kokoisetkin, mutta en jaksa enää korjata.


Täytteeksi silppusin rikkinäisiä sukkahousujani (miten ekologista!) ja niitä meni PALJON. Kissa alkoi näyttään todellista luonnettaan eli siitä on tulossa valtava. Alkoi ärsyttään, mutta tein kiukulla loppuun asti.


Lopputuloksena puoli metriä pitkä isokorvainen homppeli-kissa, jolla en tee mitään! Hienoa, Terhi! :D


Mutta tässä tapauksessa se tekemisen ilo olikin suurin hyöty :) Ja tulipa välteltyä tenttikirjoja jollain :D


----

Eipä mennyt kauaa, kun homo-kissa sai kodin! Eräs ystäväni tahtoi sen ja annan kyllä ilomielin pois. Hih, Norsiksen homo-kissa alkaa jo naurattaan itseänikin.

20 kommenttia:

  1. OMG, tukehdun nauruun : D En olisi ikinä uskonut, että tuosta tulisi noin valtava!

    VastaaPoista
  2. Joo no en mäkään. Se venyi ihan järjettömästi! :D Ei normaalit sukat veny yhtä paljoa. Mutta nyt on sitten ISO homo-kissa.

    VastaaPoista
  3. Haha, tulipa tosiaan valtava kissa! Kyllä varmasti kelpaisi tuommoinen isompikin katti monelle lapselle ja aikuisellekin. Kierrätysmateriaaleista tehtyjä pehmoleluja näkee nykyään tosi paljon kaikkialla ja ne on kaiken kukkuraks ihan hirveen hintaisia.

    VastaaPoista
  4. Ehkä voisi kokeilla tehdä jostain normaalista nilkkasukasta, niin tulisi vähän normaalimman kokoinen. Ne kun ei venykään yhtä pahasti. Mutta toisaalta, mitä mä niilläkään tekisin? :D

    Tosi hienoa, että ylipäätään kaikenmoista kierrätystavarasta tehtyä juttua on paljon myynnissä, mutta hinnoittelua kyllä ihmettelen. En mä kehtais tuosta kissastani pyytää, kuin pari euroa, jos sen myisin XD (Ensin ajattelinkin, että voisin myydä sen kirpparilla, mutta sitten sille löytyikin koti.) Tietty eri asia, jos ihan työkseen tuollaisia tekee. Niin ja eri asia, jos tekee kunnolla ja tosi hienoja. Tuo oli vaan tuollainen räpellys. Usein mulla ainakin tulee mieleen kun näkee jotain hienoa kierrätettyä juttua myynnissä, että teenpäs muuten itse tuollaisen!

    Tulipas pitkä vastauskommentti tästä.

    VastaaPoista
  5. Tarinastasi sai hyvät aamunaurut :D Ensimmäistä kertaa blogiisi eksyin. Onneksi kisu sai hyvän kodin.
    Noista kierrätysmateriaaleistä tehdyistä leluista ja vaatteista, niin olen itsekseni kauhistellut niiden hintoja. Mikä niissä maksaa?? Tietty ne tehdään käsin, joten sellainen maksaa, mutta silti..... Itse tykkään esim. Punaisen norsun lastenvaatteista, mutta jos pieni takki maksaa 95 euroa..... :/

    -Koo

    VastaaPoista
  6. Itse järkytyin aikoinaan näppäimistö-korvakorujen hinnoista! Sain koulun "ota tästä" -häkistä näppäimistön ja ostin 4 euron kuumaliimapistoolin sekä korvakorupohjia, jotka ei nekään älyttömiä maksanut ja tein itse. Tekemiseen menee ehkä noin 3 minuuttia :D Ei paljo kannattanut maksaa. Tosin en enää edes muista, millaista hintaa niistä oli kiskottu.

    Joku takki on kuitenkin vielä vähän hankalampi tehdä, mutta 95 euroa on kyllä järkyttävä hinta lasten takista!

    VastaaPoista
  7. Ai että kun mä hykertelin tällle jutulle raportinkirjotusta vältellessä :D Hilpee homokissa joka venyy xD Oliko siinä loppujen lopuks nyt sitte edes mitään hauskaa... Noh ei ainakaan tarvinu kirjottaa hetkeen rapsaaaaa

    VastaaPoista
  8. Hahaa, jotenkin tuttu fiilis - omat tekeleeni yllättävät usein jollain vastaavalla tavalla :D - mutta kun on tekemisen pakko iskenyt ei voi kuin ihmetellä tulosta... Hieno raitakattihan tuosta syntyi, ja kun hetimiten vielä kotikin sille löytyi niin hyvinhän se meni - tärkeempiä vältellessä ;)

    VastaaPoista
  9. Ai täälläkin on tuo kirja. Ostin se joku aika sitten ja nyt olen jo melkein unohtanut. Hyvä muistutus...

    Omasta ötökästäsi tuli kiva!

    VastaaPoista
  10. Se oli ihanasti toteutettu kirja :) Tuli niin hyvälle mielelle sitä selatessa, että oli pakko päästä tekeen jotain :]

    VastaaPoista
  11. oi että miten ihana tarina kissasta. nauroin kippurassa :)

    VastaaPoista
  12. Voi jestas! Jostain vahingossa tänne löysin ja nyt olen jo nauranut vedet silmissä vatsani kipeäksi. Suosikkeihin oitis. Pitäis varmaan alkaa itsekin väsäämään jotain noin hauskoja juttuja.

    VastaaPoista
  13. Maiju: Hyvä, jos on ollut hauskaa luettavaa :D Kivaa, että jutuilleni riittää lukijoita :)

    VastaaPoista
  14. Mun mielestä tuo on ihan älyttömän ihana :D Hitsi jos ois ompelukone tai joku, niin vois itekki kokeilla. Käsin ompelemalla ei taida ihan onnistua heh :D

    VastaaPoista
  15. Siisi: Kiitos! Kai sen käsinkin voisi ommella :D

    VastaaPoista
  16. Mun mielestä toi on aivan ihana!! :)

    VastaaPoista
  17. Voi apua! Mun tekee mieli itkeä, kun luen sun blogia! Tää on niin ihana! Oon niin suloisen katkera sun osaamiselle, inspiroitumiselle ja aikaansaamiselle!

    Ja kaikki tämä hyvässä mielessä! :)

    VastaaPoista