Hupsistarallaa

Kivan värinen lanka

2012-01-31T20:38:00.001+02:00

Uusissa Isoveljen väreissä on maailman coolein vihrein. Siitä piti saada tehdä jotain, äkkiä, heti! Tein pipon. Ohje täältä, klik. En tykkää tuollaisista suippomallisista, näytän ihan puutarhatontulta. Lankaa ei riittänyt tupsuun joten tein sen jostain randomista akryylipaskasta.

Kai tätä kuitenkin pidettyä tulee, tonttufiboista huolimatta.

Kuvat paskakameralla Monkin sovituskopissa. Ei jaksanut kekkuloida ulkona.

2 ottieputasniälE

2012-01-29T10:38:00.003+02:00

Edellisen merkinnän kommenttiosastolla tyypit halusivat nähdä peiton kääntöpuolelta. En kyllä ymmärrä että miksi. Ettekö tosiaan ole ennen nähneet neulepintaa nurjalta puolen? Vai epäilettekö että olen neulonut kääntöpuolelle jotain lapsille sopimattomia kuvia? Halusitte vain juoksuttaa raskaana olevaa ihmistä kellarikerroksen pimeille käytäville?

Koska pyyntö oli niin absurdi, toteutin sen. Siinä se nyt sitten on, perspuolelta.

Vai lähikuviako tarkoititte?

Tyydyttikö?

Eläinsatupeitto 2

2012-01-28T10:30:00.003+02:00

Tästä tuli niin paljon siistimpi, tasaisempi, tasareunaisempi ja kaikkee kuin ensimmäisestä että melkein hävettää se ensimmäinen, se kun meni vielä lahjaksi. Mutta äärimmäisellä rakkaudella tehty oli sekin, tästä toisesta peitosta ehkä huomaa että jotain kehitystä on tapahtunut. MINÄKIN VOIN KEHITTYÄ! :D

Eli tosiaan, idea peittoon on Sanna Vatasen jämälankakirjasta. Eläimet pingviiniä lukuun ottamatta onkin sitten jostain aivan muualta kuin kyseisestä kirjasta (googlesta/ravelrystä, ristipistokirjoista ja toisten lapasista ja maksullisista ohjeista törkeesti zoomauksen avulla ruutupaperille jäljennettyjä).

Ja nyt kun kerrankin olin kotosalla kun aurinko paistaa melkein zeniitistä, sain kuvatkin otettua! Tämä siis omalle sikiölleni.

Langat:
Hjertegarn Roma
Hjertegarn Bommix Bamboo
Novita Miami

Puikot: 3 mm

Koukku: 3 mm

Valmiin peiton koko: 99 x 71 cm

Jottei aina vaan keskeneräisestä peitosta

2012-01-25T20:32:00.003+02:00

Tai siis, tämäkin liittyy siihen, haha :D

Kävin kahvilla (vaikkei kumpikaan juonut kahvia) Inarin kanssa. PULLAA, neuleita (virkkauksia) ja kirjoja. Täydellistä :)

Oispa laskiaispullasesonki ainainen (ja neuvolatäti ihmetteli kun ei paino ollut noussut vaikka oli joulu ja kaikki. Kuka jouluna muka lihoo, hä? Mutta laskiaispullat, OMG...)

Päivän masu

Peitto on nyt lankojen päättelemistä vaille valmis. Kaksi ja puoli viikkoa siihen meni, ja mulla on kuitenkin ollut muutakin elämää. Melko kone.

Äkkiä meni viikonloppu

2012-01-22T22:45:00.005+02:00

Joo, aloitin peiton kaksi viikkoa sitten. Hyvin etenee kun on koko viikonlopun ollut kipeenä. Lampaan neuloin yrittäessäni keskittyä muuhun kuin fyysiseen tuskaan, kalaa neuloin päivystyksessä jonottaessa, ankan vaalituloksia jännätessä ja reunuksia on virkattu kaikki se muu aika, jolloin en ole joko nukkunut tai hillunut koneella. Osan virkkasin silmät kiinni kun tänään iski elohiiri silmään josta seurasi sitten vielä tajuton päänsärky.

Harmittaa kun tuo siimahäntä piti laittaa pystyasentoon mutta ei oikein muuten olisi saanut palasia sopimaan.

Huomenna sitten taas hyvin levänneenä töihin.

No en keksi!

2012-01-20T21:51:00.003+02:00

Blogistanian kuvauksia varten yritin muistella että mitä kaikkee olen tehnyt ja kaivelin juttuja esiin ja silitin ne, jos vaikka pitää esitellä. Silloin muistin kylpytakin jonka tein useampi vuosi sitten. Meille oli siunaantunut paljon pyyheitä ja koska oli uudempia hienoja niin päätin ommella kylpytakin niistä halvoista mitä oli opiskeluaikana tullut hamstrattua + jotain mieheni kotoaan saamiaan kun oli muuttanut omilleen ja sitten jotain ihan vaan koska sopi väreihin. Niistä tuli ihanan hassu kylpytakki ja minähän tunnetusti olen kylpytakkihengaaja. Kävi kuitenkin niin ikävästi että saumat eivät kestäneet ensimmäistä pesua ja dumppasin koko paskan kaapin perälle. Nyt kaivoin sen esiin, korjasin saumat ja tein niistä paremmat ja otin takin käyttöön.

Naama pitää aina peilikuvista blurrata kun onnistun aina näyttään niin käsittämättömän dorkalta.

Kylpytakin nappikiinnitys on tällä hetkellä kivempi kuin perinteisten takkien vyöt. Koska mahani näyttää tältä. Tässä samalla in action -kuvaa housuista, joita ilman en voisi enää elää. Pitänee ehkä ommella toisetkin. Onhan tässä vielä käyttöaikaa jäljellä.

Joo, se on poika.

Kävin tänään oikein Jumbossa, kuten kunnon vantaalaisjuntin kuuluukin, sillä kyllästyin siihen ettei lähikaupoissani ole a) Novitan Miamin uusia värejä, b) Sanna Vatasen uutta kirjaa. Lehden ostin muuten vaan.

Miamit tulee eläinsatupeittoon. Aina kun kuvittelee että nyt siinä on tarpeeksi värejä niin ei olekaan! Taas tulee liikaa toistoa. Mutta ehkä nyt pärjään peiton loppuun saakka näillä lisäväreillä.

Blogistania, toinen kuvauspäivä

2012-01-18T19:23:00.001+02:00

KUVAT: Viivi Lehtonen/YLE

Naapureille ihmeteltävää että miksi meidän parvekkeelta valaistaan pihapuita :D

Ohjelmasta löytyy jo lisäinfoa Ylen Olotila -sivustolta, ja nyt löytyy myös Facebook-sivu :)

Kiitos vierailleni ja suuri kiitos Ylelle ja kuvausryhmälle, oli superkivaa vaikka etukäteen olinkin vähän stressannut. Mä oon tällainen etukäteisangstaaja x)

Blogistania

2012-01-16T22:40:00.007+02:00

Meinasinpa heittää vaaliteemaan liittyen jotain kakkos-vitsiä mutta jätetään väliin 8D Eli siis, mua pyydettiin mukaan Ylen (TV2, siksi mahdollisuus kakkosvitsille) Blogistania-sarjaan ja alkuangstauksen jälkeen (näin itseni uutena Kola-Ollina ja hormonipäissäni yhden illan jopa itkin Olliparan kohtaloa kun niin hapokasta kolaa tarjottiin) suostuin mukaan koska kyllä vaan, vaikka olenkin jalat maassa -tyyppi enkä kaipaa blogilleni ylimääräistä julkisuutta niin totta helkkarissa se tuntuu hyvältä kun halutaan mukaan johonkin tällaiseen ja onhan tämä nyt aika ainutkertaista!

Sarja kertoo naisbloggareista. Saan oman 28 minutes in fame. Sarja alkaa 21.3. ja minun vuoroni on ilmeisesti huhtikuun lopulla.

Sain toimittaja Viivi Lehtoselta ison kasan kuvia tämän päivän kuvauksista (kuvattiin Oulunkylän Lankamaailmassa ja meillä), kiitoksia!!! :)

Kovin on totisen näköistä tyttöä näissä, missä kaikki ne irvistykset mitä blogissa on totuttu näkemään? Kyllä se taisi sittenkin vähän jänskättää vaikken itelleni sitä myöntänytkään :D

KUVAT: Viivi Lehtonen/YLE

Hienoa oli nähdä, miten tällaisia kuvauksia tehdään. Ja se on parhautta kun joku aina korjaa harottavaa tukkaa, huonosti olevaa vaatetta tai kertoo jos sieraimessa heiluu räkäpallero :D Plussaa toi raskauteni niin ei tarvinnut miettiä että miten se maha roikkuu ja unohdanko vetää vatsaa sisään, antaa pömpöttää vaan! :)

Huomenna vielä toinen kuvauspäivä.

-----

Tässä juuri saamaani infoa ohjelmasta ettei mene ihan vaan muistinvaraiseksi :) Mulla ei kyllä todellakaan ole satoja tuhansia kävijöitä viikottain mutta vitsailinkin kavereilleni että olen päässyt mukaan läskikiintiöllä ;D

"Blogistania on YLE TV2:lla maaliskuussa 2012 alkava tv-ohjelma, joka esittelee kymmenen blogimaailman - Blogistanian - valtiatarta ja heidän maailmansa. Nyt nähdään miten elävät ja blogiaan luovat jopa satoja tuhansia kävijöitä viikoittain houkuttelevien blogien tekijät.

Keväällä 2011 tavataan kymmenen nuorta naista, joiden bloggaukset vaihtelevat saumasukista ja hatuista tilkkutöiden kautta huippumuotiin.

Näillä naisilla blogin aihe vaikuttaa koko elämäntapaan pukeutumista, kotia ja ihmissuhteita myöten. Mukana ovat mm. Helsingin tyylikkäimmäksi naiseksi nimetty Fiona Timantti ja trashionista Outsapop.

Blogit ja Blogistania ovat naisten omaa aikaa, luovuutta ja iloa jaettuna kasvokkain ja netin kautta.

Blogistania TV2:ssa klo 19.30, 21.3.2012 alkaen.

Ohjelma tulee näkymään yle.fi/olotila verkkosivustolla, Fb:ssä, YouTubessa ja Yle Areenassa."

***

Tuottaja: Tiina Klemettilä

Ohjaaja-toimittaja: Marjo Lundvall

Toimittaja: Viivi Lehtonen

Kuvaajat: Niina Mattus ja Atte Kaartinen

Edit: Pasi Räsänen

Teaser

2012-01-16T19:46:00.001+02:00

Tein pitkästä aikaa neulegraffitin

Ja se oli vain YKSI kohtaus!

Odottakaahan.

Keltaisen huoneen siivous

2012-01-15T12:02:00.005+02:00

Sisustusblogeissakin esitellään samat huoneet päivästä toiseen niin minäkin nyt ylpeilen kun sain järjesteltyä melkein loputkin romut ompelunurkkauksestani. Nyt kelpaa esitellä huomisille vieraillekin. Ainakin melkein. Minähän en ole kalustehifistelijä mitä keltaisen huoneen suhteen tulee joten kokonaisuus on koottu alunperin kaikesta olemassaolevasta. Kaikki varsinaiset hommat mihin ei tarvita saumuria tai ompelukonetta, tulee kuitenkin tehtyä lattialla.

Tuurasin pari päivää laadunvalvontalaboratoriossa ja heti dyykkasin roskiksesta tyhjät pipetinkärkirasiat :D Rakastan tota läpikuultavaa violettiä!

Järkkäilin vanhatkin lodjut ja laitoin randomit sälät piiloon.

Nyt ne SK:tkin saivat nätimmät kotelot.

Dyykkailen mielelläni myös työpaikan lasinkeräysastiaa. Tosin nuo mulle on aikoinaan erikseen tarjottu koska tietävät minun hamsteritaipumukseni. Puikkojen maljakko on Ikeasta. Olin aina ennen kusessa jos joku toi kukkia koska sitten mun piti tyhjentää tuo. Nykyään minulla on lasinen litran mittalasi maljakoksi joten kukkia vastaanotetaan ilomielin ;D Se on liian kapea puikoille. (Normaalisti tuossa erlenmeyerissa on kangassakset, nyt nuo pikkuiset koska ne oikeat olivat hukassa, löytyivät maton alta.)

Mulla on uutuutena myös tuo punainen radio johon saa iPodin kivasti piuhalla kiinni. En ole tosin kertaakaan edes kokeillut toimiiko se, mutta ajatus kuulosti aikoinaan hyvältä paikallisen Clas Ohlsonin avajaisissa. Legopäässä on mustat saumurilangat, valkoiset ovat saumurissa tällä hetkellä. Ihminen ei tarvitse saumuriin muita värejä ja nuokin vaihdetaan vain pitkällisen harkinnan jälkeen. Villalangat on Barbapapoisa, Missä Vallu -laatikossa lahoja matonkuteita (pitäisi heittää pois mutta en malta). Napit ja nauhat hyllykössä kivoissa purkeissaan.

Jep, verhot ovat liian lyhyet. Tein ne keväällä pussilakanasta joten mitä voi olettaa?

Lisäksi paskartelin laatikon olkkariin sohvapöydän alle jossa on keskeneräiset työt ettei ne ole hujan hajan. Tuolla siis tällä hetkellä eläinsatupeittoa.

Ja nyt menen sitten imuroimaan ja pyyhimään pölyt. Kuvathan kannatti tietenkin ottaa ensin ;D

vannomisia

2012-01-12T21:04:00.008+02:00

Jokin aika sitten sain seuraavanlaisen kommentin anonyymilta:

"rakastan tätä blogia! :C älä pliispliis tee tästä designvauvantavara-blogia sitten kun jakaannut kahtia ;) t-tai siis, lupaathan tehdä muitakin blogimerkintöjä kuin "ostin tänään tämmöisen hienon marimekko....... POTKUPUVUN"

No mutta, minähän en ole vielä lähimainkaan jakaantunut kahtia, joten...

Marimekossa alkoi lisäale ja muistin että Valpuri, perhana, Valpuri! Se poistuu mallistosta ja rakastin sitä jo ennen kuin olin edes saanut kuningasideaa että ryhdyn äidiksi.

Niinpä siis kun helkkarin halvalla sai, niin kangasta 3 metriä vaikka en yhtään tiedä mitä siitä sitten joskus teen. Verhoja en ainakaan koska siihen sitä on liian vähän. Mutta ehkä pussilakanan tai jotain. Melkein onnistuin peittään mahan. En oikein vieläkään osaa suhtautua tuohon möhkäleeseen. Ja siis eihän tämä mikään raskausblogi edelleenkään ole mutta kangasostos viittaakin nimenomaan ompeluun.

Ja sitten ruokalappu joka oli myös lisäalessa vaikkei vauva nyt ihan ensihätään sellaista tarvikaan. Tuossa oli myös Ruuturouvakuosinen.

Lupaan kyllä silti etten ala designvauvakrääsä-äidiksi, ainakaan pelkästään sellaiseksi, kenelläpä siihen olisi varaakaan. Lisäksi lupaan että en

-julkaise missään valokuvia missä vauva syö lusikalla ekoja kertoja ja koko naama ja ympäristö on töhnässä sillä omasta mielestäni sellaiset kuvat ovat yhtä oksettavia kuin jos olisi kuvannut paskavaippoja. Joo joo, tottakai se oman lapsen kuvan varmasti on söpö (ja rakastan kuvaa itsestäni pienenä joka on sellainen) mutta kenenkään muun mielestä ne tuskin on kivoja joten pysykööt perhealbumissa. Inhottaa kaikki sellaiset aikuisetkin ihmiset joilla on puoli naamaa suklaassa jos syövät esim mokkapaloja.

-ala pitään kusirättiä pyykkipojilla kiinnitettynä vaunuissa. En ymmärrä miksi ihmiset tekee niin. Jos vaunut on tarkoitus peittää pyykkipojilla kiinnitetyillä kusiräteillä, sellaiset varmasti tulisivat vaunujen mukana kuten kaikki muukin kummallinen sälä, ihme kun ei vaunuihin mätsäävää tuulipukuakin kun hoitolaukutkin sun muut. Mutta ei kusirättiä ja pyykkipoikia, miksiköhän? Niinpä. Jos rätille on jokin oikea tarkoitus, siihen varmaan kelpaisi myös jokin vähän kauniimpi ohut asia vähän kauniimmalla tavalla kiinnitettynä. Itse ajattelin elää ilman sellaista. Tietty ötökkäverkko on asia erikseen mutta ei ympärivuotista pukluharsoa!

No joo, se siitä. Sitten jotain ei-Marimekkodesignia, tällaista on tekeillä vaikka ensimmäisen eläinsatupeiton jälkeen ajattelinkin että ei enää :D Mutta tätä on tosi kiva tehdä! Mieluiten en tekisikään yhtään mitään muuta, esim siivoaisi, ylläri.

Jos tätä lukee työkaverini ja miettii että siellä se saakeli bloggaa vaikka piti olla pää kipeä niin voin kertoa että nukuin 16 tuntia, ja sen jälkeen useita lyhyempiä pätkiä ja päänsärky helpotti vasta iltasella kun olin syönyt jo maksimiannoksen särkylääkettä. Silloin kai saa jo ruveta tekeen kotitöitä. Esim kylvettään näppäimistön. Ja vaikka bloggaamaankin (ilman kyseistä näppäimistöä joka on tällä hetkellä käärittynä pyyheeseen).

Mörkö

2012-01-08T12:42:00.003+02:00

Joulupekkasprojekti, viimeistelty eilen pienimuotoisessa neulepiirissä.

Ensin angstasin että niistä tuli liian pienet (mulla on lapiokädet!) mutta kun olin silittänyt ne, niistä tulikin juuri mukavan kokoiset :)

Ohje: Mörkö, pdf tästä, tai Ravelrystä
Lanka: Gjestal Maija ja Novita Nalle
Puikot: 3 mm

Energiaa!!!

2012-01-07T11:58:00.001+02:00

Hei mä jaksan tehdä asioita! Mistä nyt tuulee? Onko tämä sitä raskauden hehkua vai ohimenevä ilmiö johon vaikuttaa menneen iltavuoroviikon reilut unet ja mahtava seura töissä vai onko väsymys oikeeesti selätetty?

Ompelin patalapun Marimekon Lappuliisasta! Mä olen halunnut tuollaisia koska ne sopisivat meidän keittiöön mutta tällä hetkellä on myynnissä valmiina vain ruskeita, jotka ei todellakaan sovi ja oikeestaan oli halvempaa ostaa pikkupätkä kangasta kuin kaksi valmista patalappua. Tein toisenkin mutta siitä tuli liian pieni (insinööri saksien kanssa, tiedättehän...) ja oikeestaan jos niitä laittoi kaksi vierekkäin tuohon, tuli siitä todella häiritsevä pöllönsilmä-efekti.

Sitten järjestelin lehdet, keräsin kaikki sohvapöydän alta ja muualtakin ja laitoin uudet nimilaput (pitikin sitten vähän säätää että sai vanhat piiloon). SK:t ja Novitat ovat nyt muualla, niitä on liikaa että mahtuisivat noihin jo kerran tuunattuihin. Saaneen vielä hehkuttaa retro-dymoani, joka toimii kuin unelma ilman mitään turhia runnomisia.

Nostin "silkkihansikkain" jouluna saamani makkaravadin arvoiselleen paikalleen makkaralasin viereen.

Ja pikkuveljeltäni saamani sieni pääsi vessaan ihan vaan siksi että mätsää sisustukseen ;) Ja lampun päällä se näyttää siltä kuin siinäkin olisi valo joten cool!

Tyhjensin rinkan joulupekkasten jäljiltä joten olin todella aikaansaava!

Sitten tilasin hyvällä alennuksella fiksun takin johon toivon mukaan mahtuu isompikin vatsa (tämä tiedoksi äidille ettei tarvitse enää olla huolissaan).

Saatiin naapurilta pinnasänky hyvin edullisesti mutta en tykkää siitä että se ei ole minkään värinen. Voikohan sellaisen maalata vai kuoleeko vauva myrkkyihin heti kun se ekan kerran nuolaisee sitä, jos sen on maalannut?

Mä menen nyt siivoamaan ennen kuin into laantuu, jeij!

Apulanta: 009

2012-01-06T13:44:00.003+02:00

Hei! Oletko sinäkin läski ja raskaana eikä perseesi mahdu H&M:n äitiysfarkkuihin? Ei hätää, näin teet itse olemassaolevista liian pienistä vaatteista vähän rumat mutta asiansa ajavat äitiyspöksyt!

Ensinnäkin, ne farkut jotka eivät ole mahtuneet mahasta kiinni ennen raskauttakaan.

Leikkaa vetoketju pois, sitä ei enää tarvita, ellei halua hajottaa ompelukonettaan. Joku voisi säästää ja askarrella siitä jotain myöhemmin mutta raskaana ollessaan ei todellakaan huvita, kiinnosta eikä jaksa joten roskiin vaan.

Leikkaa valtava hymysuuaukko, jättäen kuitenkin vyötärönauhaa saumanvaroineen ehjäksi.

Ompele vähän jatkopaloja vyötärönauhaan, kätevästi niistä osista jotka juuri leikattiin pois. Jos on ollut hereillä geometrian tunneilla, tulee kyllä tajuamaan että miksi.

Asettele vyötärönauha uudelle paikalleen ja ompele se siihen. Muista huolitella, itse en muistanut joten kauhulla odotellaan miten pyykkikoneessa käy.

Pysy rauhallisena vaikka katkaiset neulan kahdesti. Jos ei sa syödä lakritsaa ettei verenpaine nouse, ei varmaan myöskään kannata raivota ompelukoneelle.

Kaiva kaapista t-paita joka oli liian piukea jo ennen kuin olit raskaana. Katso että trikoo on sopivan jämäkkään mutta joustavaa. Musta toimii hyvin, ei näytä niin pahasti kalsareilta. Ommellaan se kiinni vyötärönauhan yläosaan.

Syö välillä, olethan raskaana.

Leikkaa t-paita tarkoituksenmukaiseksi. Selkäpuolen voi surutta leikata matalammaksi. Sitten ommellaan kuminauhakuja josta ei nyt ole kuvia.

Ja sitten vaan kuminauha paikoilleen (tai odotellaan huomista että kaupat ovat taas auki jotta saisi kuminauhaa, kröhöm).

Ja onneksi olkoon, olet juuri julkaissut netissä kuvan läski- eiku raskausmahastasi!

Sivustahan nämä ovat helvetin rumat (TOI VYÖTÄRÖNAUHAHOMMA, HAHA!) mutta leikitään että paita tulee peittään senkin. Pääasia että sikiöllä on taas tilaa temmeltää. Edestä näyttää paremmalta. Housut siis, ei maha, siksi ei kuvatodistetta ;D

Kyllä joulupukki osaa :)

2011-12-29T12:26:00.012+02:00

Kuten aiemmin mainitsinkin, pukki oli lukenut blogiani. Nyt ei ole enää ongelmaa siinä että jos valmistaa useamman kuin yhden salaatin, täytyisi ottimiksi ottaa kauha koska en omista kuin yhdet salaattiottimet jotka nekin rumat. Nimittäin nyt sain kahdet, HIENOT!

Pupukorvat ja Pentikit.

Lisäksi sain myös Marimekon vihreän Sukat makkaralla -vadin koska kuulemma salaatti kuuluisi oikeaoppisesti tarjoilla lasiastiasta (ja minä rakastan Sukat makkaralla -juttuja ja vihreä mätsää keittiööni täydellisesti). Siitä ei nyt ole kuvaa koska lähetin sen mieheni matkassa autokyydillä Vantaalle, itse kun jäin kotopuoleen hengailemaan vielä ja small talkkaan ihmisten kanssa siitä että kenellä on sähköä ja kenellä ei, kuinka possut ruokitaan ja lehmät lypsetään ilman sähköä, kenellä on aggregaatti (ESIM MEILLÄ ON!!!) ja kenellä se on milläkin hetkellä lainassa, kenellä toimii netti ja kenellä on kenttää puhelimessa, kuinka paljon itse kunkin metsästä kaatui puita vai kaatuiko jopa pihasta. Itse kun luulin joutuvani tyytymään kuljetusten suhteen joko vaihtoehtoon a) EB - siististi cool tai b) VR - venaa rauhassa, niin en olisi uskaltanut rakasta makkaravatiani rinkan pohjalle sulloa. Olipas pitkä selitys kuvattomuudelle :D

Pukki oli käynyt myös lankakaupassa, hui, luksusta!

Suuri kiitos kaikille joulupukin avustajille! :)

2011

2011-12-28T14:08:00.002+02:00

Hei jee, on taas aika vuosikollaasin. Mullahan nämä lähtee ihan käsistä kun vuonna 2009 oli 12 arkkia, viime vuonna 23 ja nyt oisi niinku 32. HUPS ja sori!

Ei pöllömpi vuosi tämäkään.

1982

2011-12-27T13:54:00.000+02:00

Retrovaunujen käytännöllisyydestä on montaa mielipidettä. Mutta minä otankin nämä sunnuntaivaunuiksi 8) Plus että meillä on hissitön talo mutta elämää suurempi parveke jossa vauvaa voi nukuttaa joten tietenkin me tarvitsemme kahdet. Näitä en vaunuvarastoon uskaltaisi jättääkään. Jos äitini on saanut pidettyä ne priimakunnossa neljän lapsen jäljiltä, minä en halua olla se jolta ne rikotaan tai varastetaan. Niin että vain sunnuntaikävelyille ja Suomenlinnan retkille.

Nämä ovat aivan täydelliset! Ja matkustusmukavuudestakin on omakohtaista kokemusta.

Ja tästä laatikosta valkkailin kasan ihania retropotkareita :)

(Jos joku hämmentyi vuosiluvusta niin kyllä, itse olen syntynyt vasta 1983 mutta mulla on vuotta vanhempi isosisko.)

Joulu

2011-12-25T00:21:00.007+02:00

Tässä vaiheessa aattoiltaa olisi loogista tulla näyttään kaikki upeat luomukset mitä on neulonut ja ommellut joululahjaksi. Mutta tiedättekö, en antanut mitään (perheen ulkopuolisille)! Olen hormoonihirviö nääs. Kyllähän sitä kaikenlaista alotteli ja suunnitteli mutta mitä enemmän luki erilaisista sosiaalisista medioista sitä miten ihmiset voivottelee että ette kai anna mulle lahjaa tai että ei suostuta vastaanottaan lahjoja tai esim osoitetta kysyttäessä vastataan että ei tartte lähettää mitään niin sitä enemmän alkoi angstituttaan ja kiukuttaan. Tiedän että perinteisen materialistiset joululahjat eivät ole trendikkäitä nyt, mutta VITTU!!! Niin. Joulukortin lähettäminenkin on saattanut olla suorastaan syntiä. Ja kun oikeesti kyse olisi vain antamisen riemusta, rakkaudella.

Ja nyt kun sain angstattua niin voidaan laittaa sitä joulukevennystä. Tiedättehän, Samu Sirkan joulutervehdys, tuo jokavuotinen must see, voi sekin alkaa ketuttaan kun hormoonit jyllää. Joka vuosi Tuhkimolle taiotaan se mekko ja kurpitsavaunu fickiti fackiti fuck:n soidessa taustalla. Mokomat taiat eivät edes kestä kuin puolille öin. Vähän voisi uudistaa joulutervehdysvalikoimaa esim tällä pätkällä missä Arielille taiotaan sentään JALAT ja KOLMEKSI PÄIVÄKSI. Vähän eri luokkaa kuin mekko kolmeksi tunniksi.

Randomeita suuria vääryyksiä:
-Pienen merenneidon uusi dubbaus dvd-versioon. Mitä paskaa!!! Ainoa oikea on se alkuperäinen VHS-suomennos ja onhan se tylyä katsoa huonolaatuisena sitä vuodesta toiseen kun dvd:tä ei voi väärien äänien ja erilailla käännettyjen juttujen takia katsoa.
-Joku älypää Pandalta keksi vaihtaa Juhlapöydän konvehtien ananaksen makuiset mellit eri näköisiksi jolloin ananas-vihaaja voi epähuomiossa ottaa just sen perskutan ananaksen!

Kaikesta tästä huolimatta oikein ihanaa joulua kaikille. Minunkin joulu on ollut kaikinpuolin hyvä ja pukkikin muisti ihanilla ja tarpeellisilla asioilla. Avoin vihjailunikin oli tuottanut tulosta, esittelenpä niitä sitten myöhemmin.

Olen pahoillani että hyvän tuulen blogi on muuttunut kärttyisäksi mutta uskon vahvasti saavani jossain vaiheessa takaisin kyvyn innostua asioista ja olla luova ja POSITIIVINEN. Muutenkin positiivinen kuin mitä raskaustesti sanoo. Ja neuvolatäti väitti että kaikki johtuu vain säästä. Tiedoksi että sääkeskeisyys on asia joka saa minut normaalistikin raivon valtaan. Onneksi verenpaine mitattiin ENNEN tuota "se johtuu vain tästä säästä" -laukomista.

Etukäteisjoulu :)

2011-12-19T19:37:00.003+02:00

Hihii, kyselin aiemmin bloggaajakollega Ikomilta josko hän tahtoisi vaihtaa kanssani Magic Yarn Ball -lahjan kun ne on niin kivoja tehdä ja saada. Hän oli heti messissä ja niinpä kutsuin hänet kylään (koska postitse lähettäminen olisi aivan sairaalloisen kallista) ja tänään täällä kaakaottelimme (vai miten se kirjoitettaisiin vastaavasti kuin kahvittelu) ja söimme karrelle polttamaani kääretorttua.

Olimme sopineet että ei tarvi olla luksuslankaa mutta Cascade Yarns on mulle melkolailla luksusta todellakin! Ja värisävy joku oikeasti maailman parhain!!! Ei tietenkään tosin välity kuvissa jotka vedin överifiltterin läpi koska niissä oli värit muutenkin huonosti. Joten KIITOS Ikomi, kiitos! Ihanaa :) Teen näistä varmasti pitsisukat, sain sellaisen vision :D

Mikä voisikaan olla mukavampaa kuin keriä tuollaista auki ja huudahtaa innostuneesti ooh aina kun jotain paljastuu :) Aivan huippuja juttuja, suurkiitos!!! :) Nuo napit ovat aivan loistavat! Koskaan ei ole liikaa, eikä oikeastaan edes tarpeeksi, kivan värisiä nelireikäisiä nappeja. Ja nuo karkit! Vähän teki tiukkaa etten syönyt jo ennen kuin otan kuvan! Muistikirjasta erityismaininta, aivan loistava! Huulirasva tulee todellakin tarpeeseen (vaikuttaakohan raskaushormonit siihenkin että huuleni ovat rutikuivat vaikka normaalisti eivät) ja muutkin asiat parhautta! :)

Nämä söin jo mut rasia pitää varmaan käyttää askartelumateriaaliksi kun on niin cool :)

Minä kääräisin Ikomille tällaisen ja itse asiassa en itsekään ihan pysynyt siinä "ei sitten luksuslankaa" koska ostin jotain käsinvärjättyä merinovillaa tai mitä olikaan jotain fiiniä. Mutta kun oli niin hienon värinen olematta kuitenkaan ruma pätkävärjätty.

Tämä ei ole raskausblogi

2011-12-11T17:11:00.008+02:00

Jos tämä olisi raskausblogi, kirjottaisin vinkkejä miten selvitä sokerirasitustestiliemen juomisesta. Aikaahan on siis 5 min ja sokerilitkua oletettavasti 300 ml (jossain lähteessä luki että 75 g glukoosia 300 ml:ssa vettä ja toisessa luki että 75 g glukoosia ja 300 ml vettä mutta kuten kaikki insinöörit osaavat laskea, siitä ei tule ollenkaan sama pitoisuus, joten mysteeriksi jäi, oliko kyseessä 25 % vai 20 % -liuos). No mutta joka tapauksessa, kukaan ei ole varmaan koskaan välttynyt kuulemasta kauhutarinoita siitä miten hirveätä se on (ja kauhutarinoissa sitä nestettä on sitten tyyliin litratolkulla). Niinpä kehittelin etukäteen itselleni suunnitelmia, mielikuvia joihin voin tukeutua jos homma alkaa meneen karseaksi.

Eli jos liemi tökkii, niin kokeile jotain näistä:

a) Leiki ammattiylpeydelläsi ja kaiva laukusta esiin Brix-mittari ja tarkista että sokeripitoisuus on varmasti oikea. Pyörittele lientä lasissa, haistele, maistele, sylkäise se kuppiin takaisin ja totea että kyllä vain, 25 % glukoosiliuos. Sitten juo ja lopeta se päteminen.

b) Kuvittele että kyseessä on ilmainen viinatarjoilu josta sinun pitää poistua 5 minuutin kuluttua. Varsinkin näin raskaana ollessa, mikään ei tuo yhtä suurta tyydytystä kuin ajatus että saisi ALKOHOLIA.

c) pyydä snapsilasi ja ota litku shotteina, väännä naamaasi asiaan kuuluvasti aina kun olet nielaissut ja laula joka välissä jokin snapsilaulu, esim Helan går.

d) Tai pyydä juoma tuoppiin ja laita iPodista soimaan Petri Nygårdin Selvä päivä. Bonusta oisi jos hoitaja laulaisi mukana: "Marinoidaan nyt maksaa (ts. haimaa), mää tarjoon, sää maksat".

e) Jos viinamielikuvat eivät auta, pitää siirtyä järeämpiin mielikuvitusleikkeihin. Kuvittele olevasi Dumbledore Harry Potter ja Puoliverinen Prinssi -kirjassa. Se kohtaus jossa Dumblis juo sen maanalaisen järven keskellä olevasta jutusta sitä nestettä joka pitää juoda jotta saisivat Hirnyrkin. Kaikki pitää juoda vaikka se aiheuttaa suurta tuskaa ja Dumblis toivoo kuolevansa ja aneleekin että Harry tappaisi hänet. Tosin hän oli tietenkin varoittanut tästä etukäteen ja pakottanut Hartsan juottamaan sitä vaikka hän anelisikin lopettamista. Hoitajan pitäisi tässä tapauksessa suostua leikkiin Harrya.

f) Iso tyttö -mielikuvitusleikki. Sinä olet jo iso tyttö ja pystyt juomaan sen perhanan litkun. Sen jälkeen voitkin ylpeänä päivittää Facebook-statukseen miten reipas olet ollut.

g) Juo vähän ja oksenna. Homma siirretään myöhempään ajankohtaan jota odotellessa voit kehitellä parempia keinoja.

***

H-hetkellä unohdin kaikki etukäteissunnitelmat ja vetäsin koko paskan ykkösellä alas. Johan siinä jumalauta jano jo olikin! Toteutin kuitenkin kohtaa f.

Koska blogimerkinnöissä pitää olla kuvia, niin aasinsiltaillaan nyt siihen mitä oon tehnyt koko eilisen ja tämän päivän. Lauantaina ostelin niin painavia juttuja etten raskaana olevana surkimuksena jaksanut niitä edes itse kantaa. Tänään otin iisimmin ja (haaveissani) potkin etuilevia turkismummoja Stockan jonossa kauemmas koska minä en raskaana olevana jaksa koko päivää.

Ja siis tämä ei ole raskausblogi. Silti mietin että saankohan jouluna edes yhtään purkkia sitä välilihaöljyä.

Se kun tärkeä ihminen palaa opiskelijavaihdosta

2011-12-09T19:58:00.000+02:00

Valitettavasti kuva reissumiehen ilmeestä jäi ikuistamatta, se kun kävi niin äkkiä :D Ja muutenkin jäi yhteiskuvat ottamatta. Mutta onhan se tärkeempää elää hetket kuin kuvata ne.

Kalenteri :)

2011-12-07T19:15:00.001+02:00

Jonotin valokuviani postista yli puoli tuntia kun siellä oli muutama muukin asiakas. "Isokokoinen" kirje olisi varmasti mahtunut postiluukustamme vaikka kaksinkerroin. Toisaalta, mihin tässä kiire valmiissa maailmassa.

On se about suorassa, kuvausteknisistä syistä (kapea eteinen, paska kuvaaja) näyttää pahasti vinkuralta :D

Laitoin alustavasti sinitarralla kunnes kehittelen paremman systeemin. Veikkaan että tuolla tavoin en jaksa ikinä kuun vaihtuessa siirtää niitä oikeaan järjestykseen ;D Nyt siinä on siis joulukuu 2011 (no shit, Sherlock).

Mini-joulu

2011-12-06T13:52:00.000+02:00

Olen viettänyt nyt pitkää viikonloppuna vanhempien luona kotikotona siskoni kanssa ja voi että miten tuli miniloma tarpeeseen! Ja täällä on niin jouluistakin, ai että! Juuri siksi en jaksa ite väsätä mitään joulujuttuja kotiin kun kotikotona on kuitenkin se oikea joulutunnelma :)

Ostin talvikengät ettei sikiö jäädy. Yleisesti mun käsitys talvikengistä on ylipäätään jotkut umpinaiset kengät eli tyyliin tennarit tai jotkut rotantappokorkonilkkurit. Nyt ehkä näytän äidilliseltä kun on Crocsit joihin mahtuu vähän turvonneempikin jalka sitten joskus. Ja on lämpöiset!

Myöhemmin satoi lunta ja mulla kesti tosi pitkään tajuta että on tullut lunta vaikka hengailin ulkonakin. Mä en osaa olla sääkeskeinen :D Mut joo, ajeltiin Pohojammaalle lankakauppaan.

Löysin viikonlopun aikana kadoksissa olleen motivaation ja aloittelin uutta neuleprojektiakin. Mutta se nyt on toistaiseksi sellainen hys hys -juttu.

Otettiin myös tekosilleen piparkakkutaloprojekti. Pikkuveli sen on perinteisesti tehnyt mutta hän on tällä kertaa estynyt opiskeluvaihdon vuoksi joten ajateltiin hoitaa homma hänen puolestaan. Luulen että poikaparka kuolee nauruunsa kun näkee tuon palattuaan Suomeen. Talo oli sen verran pieni että tehtiin samalle tontille kaksi. Sehän se maalla onkin tapana. Uusi tupa ja vanha tupa. Tässä on vanhassa savupiippu mutta uusi käyttää kaukolämpöä (koska ei jostain syystä tehty toista savupiippua, lieneekö unohtunut). Pihalla on jäniksen näköinen hirvi. Vähän saattoi roiskua tota sulatettua sokeria tuohon pihaankin, puhumattakaan tuosta valkoisesta mönjästä. Äiti oli kuitenkin hyvin kannustava :)

Mun tekemä sydämen muotoinen ikkuna ei ihan päässyt oikeuksiinsa kun muurasin sen vahingossa melkein umpeen.

Sellasta :D

Jos luulet että näyttää kovinkin kauniilta kun yrittää metsästää lumihiutaleita kielellä niin tiedoksi: ei näytä.

Ärsyttää kun pitää palata takaisin kaupunkiin ja töihin. Mur.

Pipareita

2011-11-27T20:42:00.005+02:00

Tänä vuonna perinteinen pipareiden leipomis -päivä vietettiin isosiskoni luona. Mukana yhteensä 5 henkilöä.

(sukat mummun tekemät, 90-luvulta)

(maailman hienoin sohva! Ja ihanin Salka siinä glögiä siemailemassa).

(ensimmäinen afrotukka tuli vahingossa, sen jälkeen niitä tehtiin iso liuta tarkoituksella)

Nyt on ihana fiilis kun on saanut viettää aikaa rakkaiden siskojen ja ystävien kanssa sekä vatsan täyteen pipareita ja glögiä, ja joululauluja ekan kerran tälle vuodelle (ennen ensimmäistä adventtia ei moista hömpötystä sovi aloittaa).

Seinäkalenteriviritelmää

2011-11-26T14:23:00.001+02:00

Ehkä tiedätte UrbnCalin, ehkä ette. Mutta se on joka tapauksessa seinäkalenteri missä on numerot kuvailtu kaduilta. No, katsokaa tuo linkki, en jaksa selittää. Se on kuvattu ensi vuodelle Helsingistä ja mä olin jo ostamassa sitä, se oli tosi lähellä. Sitten iski (hormonit!) angsti, että miksi ihmeessä katselisin seinälläni Helsingin kaupunginosia. Sitten muistin nähneeni jollain joskus jossain seinällä Polaroideja numeroista niin kuin kalenterimuodostelmna. 1 + 1 ja niinpä lähdin kuvaamaan numeroita täältä kotoisammilta huudeilta (jätän kaupunginosan mainitsematta sillä en ole myöskään niin Vantaa-keskeinen että haluan tyyppien päätyvän mun blogiin jos googlettavat kyseistä kylää). Yllättävän vaikeeta se oli sillä about kaikki talojen numerot ovat jotain väliltä 1-6 (ja alkupään numeroita olin jo kuvaillut muista kuin talonumeroista). Niinpä viimeiset puuttuvat onkin sitten jo kuvattu jostain helkkarin bussipysäkin aikataulusta kun ei enää muutakaan löytynyt ja olin jo haravoinut koko mestan useaan otteeseen. Mutta siinä ne ovat, 1-31. Sitten teetätän ne valokuviksi ja asettelen seinään oikeaan järjestykseen, vaikkapa jo joulukuuksi :) Vielä on pohdinnassa että miten kiinnitän. Joku magneettitaulujuttu voisi olla jees.

in action, osa 6

2011-11-21T12:05:00.000+02:00

Mä luulin että eilen olisi ollut ravintolapäivä. Mutta ilmeisesti se olikin jo lauantaina. Ei sillä että olisin millään muotoa osallistunut mutta mun piti hormonipäissään kirjoittaa päivän kunniaksi suunnittelemastani Ravintola Saikusta, jossa lisätäytteinä (50 snt/kpl) tarjottaisiin mm. salmonellaa, listeriaa, stafylococcus aureusta, clostridium botulinumia, EHECiä, bacillus cereusta, yersiniaa, norovirusta ja heisimatoa. Sitten mun piti vielä kirjoittaa miten mun mielestä jos kerran voidaan järkätä ravintolapäiviä, jolloin kuka tahansa ilman hygieniapassia ja salmonellapaskanäytettä voi perustaa ravintolan, pitäisi olla vähintäänkin myös "alaikäiset saa ostaa kaljaa" -päiviä tai jotain. Terveisin wannabe terveystarkastaja.

I'm so crafty I make people

2011-11-16T17:59:00.000+02:00

Kuvia matkan varrelta vaikka tämä ei sitten todellakaan ole mikään äitiysblogi.

Jep, kehystin ultrakuvan. Nyt ei voi kukaan ainakaan enää olla huolissaan siitä etten hössötä tarpeeksi 8)

Tunnelmavalaisin

2011-11-15T18:45:00.004+02:00

Tapahtui niinä päivinä että Terhi meni kierrätyskeskuksesta hakeen kasetteja lampunvarjostinta varten. Ensimmäisten liimailuyritysten jälkeen totesin että on parempi pysyä tukevasti maan pinnalla. Niinpä ostin ledituikkuja (koska tuohan roihahtaisi tuleen heti kun oikeata liekkiä näkisikään) ja se on oikeestaan aika hemmetin hieno ihan vaan noinkin.

Riemastuin kun löysin kivoja kasetteja (esim Take That!!!), ei tarvinnut ottaa juurikaan huonoja ja lisäksi koska liimasin nuo koteloissa, saa ne sieltä vielä soittoonkin mikäli muka en leikisti omistaisi esim Dance 2 Dancea jo cd:llä (puhumattakaan koneella olevista ysäripaskasoittolistoista) ;D

Tuo näyttää siltä että oisi jotenkin epähuomiossa liimattu kasetit vääriin kohtiin mutta kokosin sen silleen tiiliseinämeiningillä jotta se pysyisi paremmin koossa eli on täysin harkittua. Terveisin insinööri.

Kyllä nyt on designia!

2011-11-12T20:56:00.006+02:00

Näin kaupan lehtihyllyssä uusimman kässälehden kannessa (kansikuva näkyy täällä) tyynyn mikä oli tehty siitä Eurokankaassa myytävästä Eero Aarnion Pony -kankaasta. Ensimmäinen ajatus oli että miksi oi miksi en ollut keksinyt tuota itse! Mutta tarkemmin katsottuna sehän oli aivan hirvittävän ruma! Sellainen laiha luikku kun oli ihan ääriviivoja pitkin leikattu. Ehkä kiva "niskatyyny" mutta en mä ainakaan niin rumaa ilmestystä sohvallani katsoisi. Lisäksi se oli tehty siitä harmaasta kankaasta, miten tylsää.

Itsehän tietenkin pistin paremmaksi ja kävin ostamassa vihreetä Ponya ja leikkasin sen siten että se ei näytä typerän laihalta täytettynä ja että vihreetä jää reilusti näkyviin. Niskani voin tunkea muuallekin kuin ponin haaroihin, hyi olkoon :D No joo...

Taustalle laitoin jotain kirppiskangasta kun ei oikein huvittanut tehdä takapuoltakin yhtä "tyyriistä" kankaasta.

Anyway, siitä tuli heti sohvabestis Barbapapan kanssa :) Oikeesti se ei loista pimeässä mutta yritin näppärästi valmiilla filttereillä peitellä sitä tosiasiaa että kuvasin sen päin persettä mutta epäonnistuin sitten siinäkin. Päivänvaloahan ei voi odottaa.

Oikeesti meidän sohvalla ei ole kuin tuo yksi tyyny, Barbis asuu nojatuolissa. Koska oikeastaan en tykkää sohvatyynyistä, ne on aina tiellä! Mutta yksi pitää olla, päikkäreitä varten. Mutta koska erinäisistä syistä (en nyt viitsi korostaa sitä joka merkinnässä) minä nukun päikkäreitä nykyään lähes päivittäin (normaalisti en about ikinä), ja sohva on ainut oikea päikkäripaikka, tarvin tietenkin toisenkin tyynyn, Ponin.

Pallurarahi, jota ei ole kertaakaan käytetty rahina, kuvausrekvisiittaa. Normaalisti se asuu olkkarin nurkassa, näkyvällä paikalla siis, kunniapaikalla.

11.11.11 11:11

2011-11-11T22:02:00.006+02:00

No kamoon, mitä paskaa! :D

"Mitä teit 11.11.11 11:11?" NO MITÄ TEITTE 10.10.10 10:10? Tai 09.09.09 09:09 jne? Kuka muka muistaa? Ketä muka kiinnostaa?

Voin kertoo että tänään 11:11 ite olin lounaalla ja kovalla kiireellä lähdössä takaisin sorvin ääreen ettei vaan tule sanomista että Terhi istui liian pitkään lounaalla.

Iltaversion ajan nukun, siksi jouduin lavastamaan tämän kuvan etukäteen. Kertoo siitä mitä mieltä minä olen päivämäärävouhotuksesta. Hovikuvaajani jätti sitten käteni pois joten näyttää että oisin liimannut tuon kyltin otsaani.

Jos mulle ois joku kertonut kolme vuotta sitten että 2011 voisin mennä naimisiin Kannelmäen Prisman parkkihallissa niin en todellakaan olisi mennyt naimisiin missään nuorisoseurantalolla Etelä-Pohojammaalla vaan oisin halunnut rouviintua nimenomaan Kantsun Prismassa nousematta edes autosta vain jotta voisin kaiverruttaa sormukseen tuon niin vallan hassunhauskan päivänmäärän!

Ihanaa kun tulin kaapista raskauteni kanssa niin nyt mun ei tarvitse selitellä kärttyisyyttäni vaan kaikki menee suoraan hormoonien piikkiin! x) Tuo paskainen tukkakin.

in action, osa 5

2011-11-10T10:38:00.004+02:00

Näistä päätellen mulla on aina samat rytkyt päällä mutta siis kuvaan vain niitä joissa on jotain itse tehtyä! On mulla kuulkaas kaupastakin ostettuja vaatteita ;) Oon muuten käyttänyt ihan hirmu paljon sitä rikkinäisistä sukista tehtyä pipoa, jotenkaan se ei silti vaan koskaan eksy näihin kuviin toisin kuin esim tuo hame mikä mulla on about aina.

Ja noita sinisiä toppeja on nyt sitten joka paidan alla kun mun tissit ovat kasvaneet raskauden myötä kriittisesti sen verran että melkeinpä kaikki paidat ovat liian lyhyitä joten täytyy se napa jollain peittää (kuva 1) plus että pidän niitä töissä työtakin alla koska pitkähihaisessa paahtuisi (kuva 3) ja näähän on kaikki arkisia "menossa töihin" -asuja. Pitänee hankkia niitä muissakin väreissä, sillä ostosreissulla vaan sattui oleen sininen on kiva -päivä.

Leikekirjaan täytettä 8D

2011-11-09T21:55:00.000+02:00

Vähän kesti että sain sen Kalevan liitteen käsiini, jossa oli neulegraffitijuttu johon mua haastateltiin. Mulle lähetettiin väärä lehti ja en sitten jaksanut alkaa riehuun siitä vaan otin ohjat omiin käsiini, tai siis pakotin mieheni kerjään joltain Oulu-tutultaan sen :D

Lehdessä tosiaan on kuva jossa sovitan neulegraffitia eri tolppaan kuin minne se lopulta sitten päätyi. Jos joku ihmettelee... Mutta siinä kuvassa oon karseen näköinen (eli varmaan sen näköinen miltä yleensä näytän) joten en sitä tähän laita, haha. Ja sit se toinen kuva joka olikin jo siinä aiemmassa merkinnässä.

(Huom, itse en pidä itseäni taitelijana vaan neulomiseen hurahtaneena insinöörinä, vaikka toki neulegraffitit katutaiteeksi luokittelenkin, mut mä oon vaan tavis harrastelija.)

Tää oli kyllä hienoo :)

Julekuler

2011-11-06T10:24:00.010+02:00

Minähän sain (tai siis vaadin) joulupallokirjan jo synttärilahjaksi (syyskuussa) mutta en saanut aikaiseksi aloittaa. Nyt ne olivat olleet aamuteeveessä, nuo Arne ja Carlos, ja nyt kaikki hypettää tuota ja voi helkkari, en olekaan ajan hermoilla oleva bloggaaja kun en pyöräyttänyt ekoja palloja jo ennen kyseistä showta, sillä nyt niitä tekee kaikki!!! (No siis iik!)

Huomasin vasta jälkikäteen että mun asetelma meni vähän mönkään kun nyt tuossa lukeekin joulupanot. En jaksa kuvata uusiksi kun sotkin jo sohvapöydän takas täyteen romuja.

Sitä mun piti tässä vaan demonstroida kun noista kirjoneuleista on ollut puhetta, että ei ne ennen silitysrautakäsittelyä mullakaan niin kovin siistejä ole ;) Tuota ruttuista ei siis vielä höyrytetty (eikä täytetty). Niin että vinkiksi vaan että silittäkää märän kankaan läpi, mitä ikinä teettekään!

Teen näitä paksummalla langalla mitä ohjeen mukaan (koska en näitä varten osta erikseen, todellakaan) ja mulla on tapana täyttää täytettävät asiat aina ihan täyteen joten noista tulee sen verran painavia että jos kuuseen meinaa ripustaa niin mikään keskivertokarahka ei sitten käy vaan tarvii jykevämmät oksat. Näen jo silmissäni kuusen josta roikkuu näitä ja kaikki oksat viistävät maata. Aika isojakin nämä kyllä kuuseen ovat (koska mulla oli se paksumpi lanka ja puikot). Mutta en mä näitä itselläni ajatellutkaan pitää, en edes koskaan jaksa laittaa mitään joulujuttuja mutta näitä on kiva kuitenkin tehdä 8D

Ne ovat siinä ja ne ovat TÄYDELLISET!

2011-11-04T13:46:00.001+02:00

Ai saakeli miten sileetä jälkeä!!!

Eli inspis lähti Lazy Oafin muistikirjan kannesta jonka näin jossain blogissa joskus.

Langat:

Novita 7 veljestä
Gjestal Janne
Lane Cervinia Nevada

Puikot: 3,5 mm

Päättele

2011-11-03T23:47:00.000+02:00

Päättelemättömyys ja päätelmä

Se kun ottaa kuvan ja käden varjo näkyy sittenkin!

Päät-

Vapaapäivä

2011-11-03T16:53:00.010+02:00

Kävipä sellainen surkeiden sattumusten sarja eilen että tälle päivälle ei ollut luvassa mitenkään älyttömästi töitä. Heitin ilmoille että voisin pitää pekkasen. Hetken kuluttua ihanat työkaverini tulivat laskelmoimaan miten he ehtivät kyllä tekeen työni jos haluan olla poissa. Ajattelin että nyt taisi mennä vähän säälipistetouhuksi ja aloin seivaan tilannetta kertomalla miten tahtoisin pestä ikkunat mutta en ikinä jaksa kun oon niin helvatan väsynyt (mulla on siihen hyvä syy). Lupasivat soittaa mulle seitsemältä aamulla ja kysyä että joko pesen ikkunoita. Eivät soittaneet joten laitoin sitten kuvaviestiä että kyllä homma etenee!

Vastausviestissä pyydettiin varomaan etten tipahda. Onneksi olen sen verran hujoppi että yletyn peseen ikkunat ilman kiipeilyä. Muuten varmaan tipahtaisinkin. Mä olen taas nostanut töissä läheltä piti -tapausten tilastoja kun onnistuin vaihteeksi ihan kunnolla mokaileen. Ei varmaan tarvitse olla edes kesken jätettyä maisteritutkintoa fysiikasta, kuten minulla (kröhöm), jotta pystyy arvaamaan miten käy kun ottaa tulpan irti säiliön alaosasta (noin kasvojen korkeudelta) kun siellä on sisällä semmoset 4000 litraa nestettä. Kyllä vain!!! Sitä sanotaan hydrostaattiseksi paineeksi ja sen suuruuden voi laskea kaavalla:

Plus että sitten kun se purkautuu siitä muutaman cm:n halkaisijaltaan olevasta reiästä suoraan naamaan.

Tosin puolustuksekseni tahdon kertoa että olin täysin vakuuttunut sen olevan TYHJÄ. Ja niinhän se olikin, nimittäin viereinen säiliö. Noi lauantaityöt ei koskaan mene mulla oikein putkeen. Kerran unohdin avaimet kotiin ja mulla kesti useampi tunti lähteä bussilla (lauantaiaikataulut) niitä hakeen kun en tietenkään voinut tulla autolla koska ylpeys ei anna periksi sillä olin aikoinaan niiiiiiiin paljon vastaan auton hankkimista (oikeesti olen vain niin maalainen etten uskalla ajaa Kehäkolmosella kun siellä on liikaa kaistoja mun maalaisymmärrykselleni). Kerran talvella portti oli jäätynyt kiinni mun ollessa töissä enkä päässyt tontilta ulos jne. Onneksi lauantaitöitä on vain hyvin harvoin.

Mutta palatakseni ikkunoiden pesuun, yritin mennä siitä mistä aita on matalin ja pestä valmiilla ikkunanpesusuihkeella vaikka AINA ennen olen pessyt astianpesuaineella kuten mulle on opetettu. Se litku oli sinistä ja sitä sitten tietenkin valui keittiön vaalealle laminaatille. Jouduin siis peseen myös lattiat ja sitä ennen on pakko imuroida ja viedä matot ulos. Hyvä vaimo -pisteitä ropisee!!!

Kruunasin päivän käymällä kampaajalla. Yleensä inhoon sitä koska en ole löytänyt täydellistä kampaajaa ja sitten mua alkaa vaan kiukuttaan. Nyt sattui sopivasti niin että tyyppi ensinnäkin muisti mut (vaikka en ole käynyt siellä aikoihin!). Sitten se teki kaiken just niinku pitikin, ei kauhistellut juurikasvua, ei tyrkyttänyt typeriä naistenlehtiä joita en todellakaan lue ja kokemus oli muutenkin kaikinpuolin miellyttävä. Harmi etten muista hänen nimeä. Ens kerralla saan kuitenkin jonkun huonon. Siellä käytiin kovasti keskustelua neulomisesta ja mun teki kauheesti mieli muka-asiantuntijana huudella jotain väliin mutta toisaalta halusin olla epäsosiaalinen ja siis suljin korvani.

Jestas kun on sliipattu, itselläni on tapana käyttää vähän ronskimpaa otetta.

Nyt ajattelin neuloa ne mun lapaset loppuun, ei onneksi ole kauaa niiden kanssa mennyt. Yleensä kun teen käsittämättömällä nopeudella vaikka mitä! Mutta nyt jotenkin tökkii kaikki.

Aivan käsittämättömän off topic taas tämäkin.

Sen kunniaksi että saatoin tuntea jonkinasteista pirteyttä herättyäni

2011-11-01T11:09:00.001+02:00

Kiitos Valio siitä että pahvinkeräystötsäkin on nyt designia.

Siskon koira tulee tänään kylään ja vein tärkeimmät "näitä ei saa tuhota" -asiat evakkoon keltaiseen kamariin. Lopputuloksena Barbapapa ja virkatut tuolit :D Sitten vasta tuli mieleen että pitäisiköhän kitarakin siirtää.

Ei sit muuta, mä lähden töihin.

Sunnuntai, aamupala ja Kaleva

2011-10-30T09:10:00.009+02:00

En malttanut odottaa paperiversiota vaan ostin irtonumerona verkkoversion.

(ps. rrrrrakastan persimoneja! Syön ne lusikoimalla sisukset, en siis kokonaisina kuorittuna.)

Siellä mä oon!

Jopa kahdella sivulla.

Joudun varmaan linnaan kun otin kuvakaappauksen mut tää on niin hieno kun nuo lankakerät lentää :)

Nyt sitten jännätään, koska tyypit huomaa. Kalevan lukijakuntaan kun kuuluu mieheni melkein koko suku. Meilläkin siis puhutaan oulua (tai siis mies puhuu, minä en!). Muistan kun itse aikoinaan ekan kerran sanoin vahingossa "ookkonä", se oli aika pelottavaa :D Mutta puolustuksekseni voin kertoa että asuin silloin itsekin Oulussa. Ja luin Kalevan aina jos ehdin ennen luennoille lähtöä (eli vain viikonloppuisin, heh).

Mainio kuvaussessio :D :D :D :D :D

2011-10-28T17:00:00.001+03:00

Olin pari päivää sitten haastateltavana lehteen. Kuvaa varten pyysin vähän armonaikaa että ehdin neuloon/virkkaan jotain edes. Eilen sitten oli tapaaminen kuvaajan kanssa joka ei ollut yhtä perillä siitä mitä teen kuin itse toimittaja (joka lukee mun blogia). Mutta siis todellakin vain silleen herttaisen positiivisella tavalla ymmällään :D Tai ainakin toivon niin.

***

-Mä katoin että tuolla olisi sopiva paikka.
-Ulkona. Virkkaatko sä ulkona?
-Mä virkkaan ihan missä vaan.

***

-Niin mitä sä oikein teet?
-No nää on tällasia neulottuja ja virkattuja juttuja joita ompelen tolppien ympärille.
-Siis mitä? Selitäpä nyt vielä.

***

-Tuohonko sä sen laitat?
-Kyllä!
-Et oo tosissas! Siis tähän näin?
-Joo-o.

***

Päädyin kuvattavaksi suoraan töistä, naamassa vielä punaiset painaumat hengityssuojasta. Toivon mukaan ne ei näy lehdessä. Oululaiset ja muut sielläpäin asustavat voivat koittaa bongailla ilmeisesti sunnuntaina. Minä näen sen joskus myöhemmin.

Huijausta, ei Marimekon ystävämyynnissä mitään ystäviä myyty!

2011-10-27T18:44:00.006+03:00

Kävin siellä jo eilen. Tämä pitää mainita ettei kukaan luule että kävin tänään tavallisten kuolevaisten kanssa vaan eilen, kanta-asiakkaana. Olin kuitenkin niin kuolemanväsynyt illalla etten jaksanut blogata. Tämä vantaalaisjuntti raahasi ahterinsa ihan Herttoniemeen asti ja takaisin. Huh huh!

Moi, kävin Marimekolla Vallilan hameessa, iik!

Mostin paidan. Ps: minä saan koskea keittiön tapettiin koska a) pesin kädet ja b) olen sen itse maksanut omilla rahoillani. Muut, älkää edes haaveilko käpälöintiä!

3 metriä trikoota. Lapsena en olisi suostunut tuota edes piteleen mutta nykyään leppäkerttukammoni ei koske enää KAIKKEA pilkullista, vaan niitä ötököitä vaan itsessään.

Kanteleen kutsu -piparimuotti!!!
Nyt voin pitää oravapikkujoulubileet. Syödä oravapipareita (toinen muotti Ikeasta), juoda glögiä oravamukista (joululahja pikkuveljeltä pari vuotta sitten) ja syödä rusinoita oravakulhosta! (pakko-ostos viime vuonna kun en päässyt yli siitä että näin sellaisen lehdessä)

"Me kahden kesken perustimme ikioman kerhon, ja jäsenmaksuks määräsimme yhden tammenterhon. La la lallati lallati laa, hauska metsässä on asustaa"

Ei sit muuta, moi!

Nyt pitää neuloa!

2011-10-25T21:21:00.002+03:00

Mun maanantai:

tiistai+silmäpussit:

Mulle tais tulla "neulegraffitikeikka" :) Note to self: pidä aina valmiita tekeleitä jemmassa.

in action, osa 4

2011-10-24T23:56:00.000+03:00

Mun pitäisi lopettaa nää käsityöasujen kuvaamiset ainakin siihen asti että a) pesen peilin, b) säädän kameran asetuksia ja c) teen jotain tuolle naamalleni (+ tukalle!).

Räntystin tuossa punaisessa yhdistelmässä ainakin viikon putkeen, vaihdoin vain alimpia kerroksia.

Ostettiin tää kämppä joskus helmi/maaliskuussa ja makuuhuone on edelleen vain valkoiset seinät ja edellisten tyyppien ruma rullaverho (olen kyllä kierrätys/kirppistyyppi mutta häiritsee jotenkin se että asuntoihin jätetään ylipäätään yhtään mitään. Vaikka kivahan se tietysti on että sai ns. kaupan päälle rullaverhon, raipan, rikkinäisen jalkalampun ja avatun paketin laminaattia). Minusta makuuhuoneessa ei oikeastaan tarvita muuta kuin sänky ja siniset Optinen omena -lakanat (harmi että ne täytyy välillä olla pesussakin) mutta väliaikaisratkaisukattolamppu ärsytti mua niin helkkaristi että ärsytykseni oli pakko ilmaista ääneen joka aamu ja ilta. Nyt asia on korjattu ja tilalla on Ikean viiden euron pölypussin näköinen härpäke. Jotkut asiat vaan ovat niin rumia että ne ovat oikeastaan todella hienoja! Ja se vei mukanaan sen kaikista pahimman keskeneräisyyden fiiliksen. Joskus se on niin pienestä kiinni.

lauantai-illan huumaa

2011-10-23T20:28:00.003+03:00

Soitin eilen illalla tylsyyspäissäni siskolleni ja sen luona oli toinen siskoni (toiseksi ainoa) ompelemassa. Perskuta, menin sinne kans!!! Joskus oli muuten sellaista ihanaa kuivaa omenasiideriä Alkossa kuin Three Sisters. Oi, siideriä........ :S

No mutta, ompelu (ja neulominen!) on kivaa sekin ja ihan parhautta kun on sisaruksia.

No keksi nyt sitten tähänkin joku otsikko

2011-10-22T17:55:00.008+03:00

Olin jo aiemmin aikeissa teettää tästä kuvasta canvas-taulun. En tiedä miksi. Mutta jotenkin vaan tykkään tästä. Eihän se mitenkään sovi meidän kämppään millekään seinälle koska sisustustyylini on enemmänkin huvikumpumainen kuin sellainen mihin sopisi sadepilvikuvat Loch Nessiltä (meinasin laittaa että sistustyylimme koska yhteinen asuntohan tämä on mutta ehkä uskallan väittää että jos mies saisi yksin päättää, täällä ei olisi ihan niin riemunkirjavaa). Toki muuten suoristaisin horisontin ensin.

Nyt kuitenkin ymmärrän että mun on pakko saada se sopimaan jonnekin sillä ehdottomasti haluan kirjoa siihen sadepilviä ja pisaroita! Tiedättehän, canvas-taulu on kangasta, siihen voi kirjoa!!!

Mulla on kieltämättä lähtenyt lapasesta tää harrastekirjallisuuden kahmiminen.

Siinä oli juttua neuloista ja missä tyypit niitä säilyttää. Onko tuo nyt muka kovin unusual?

Olin aina kuvitellut oman ratkaisuni olevan quirky.

Otin taannoin töissä pintasivelynäytteitä ja hokasin heti että tuon parempaa matkakoteloa neuloille ei olekaan!

Pumpulipuikon saa tuosta korkista pois siis.

Tämä blogi on aina ollut hyväntuulisuuden tyyssija mutta nykyinen jatkuva angstaus taitaa heijastua tännekin. Voin kertoa että sen PITÄISI olla ohimenevää. Vaikkakin kaiken lisäksi mulla alkaa nyt töissä loppuvuoden kestävä megastressi mutta toivon mukaan olen lietsonut itselleni paniikkia aivan turhaan ja suoriudun saamastani ~~nakkihomm-~~ tehtävästä kunnialla (ja paksummalla lompakolla, kjäh!).

Sainpas tuosta vielä hyvän aasinsillan liittää tämän biisin tänne, lauleskelin sitä torstaina kun olin yksin aamuvuorossa enkä ehtinyt pitään ollenkaan ruokatuntia ja ja ja... one day I will be a martyr too!

Visalaskua odotellessa

2011-10-21T13:05:00.001+03:00

Löysin kesällä maailman parhaimman hammaslääkärin. Miten se liittyy tähän blogiin? Niin ei yhtään mitenkään! Löysin kuitenkin aihetta liippaavan kuvituskuvan (VANHAAA! Harmittaa kun tuo meni rikki, oli niin päheä avaimenperänä) joten mennään!

Kävi tuossa kesällä niin, että tuli pakottava tarve päästä hammaslääkäriin. Ja koska ongelma oli täysin kosmeettinen, en tietenkään olisi päässyt kunnalliseen joten piti valkata yksityisistä. Normaalit ihmiset tietysti valitsisivat mestan sen perusteella että se on lähellä joko kotia tai työpaikkaa. Minä en ole normaali ihminen koska kärsin lievästä virallisten puheluiden kammosta enkä näin ollen halua soittaa hammaslääkäriin (jos joku mahdollisesti tuleva työnantaja lukee tätä niin tiedoksi että työpuhelut hoidan ongelmitta koska ne ovat eri asia ja olen myös erittäin kätevä käyttään sähköpostia). Koska kaikki lähellä olevat paikat vaikuttivat ulospäin niin pelottavilta ettei voi vaan marssia sisään, jäi jäljelle vaihtoehdot joihin voi varata ajan netistä. Ei, en tarvitse erityishuomiota koska pelkäisin hammaslääkäreitä. Sillä en todellakaan pelkää! (Eikä mulle ei koskaan tule ahdistusta siitä että on suu täynn- okei joo...) En siis pelkää hammaslääkäreitä, mutta pelkään puhelinta. Ja moniko hammaslääkäri tarjoaa mahdollisuutta varata ajan netissä? Ei kovinkaan moni. Niinpä päädyin taas paikkaan, joka ei ole lähellä kotiani eikä lähellä työpaikkaani ja koska käytän julkisia kulkuneuvoja, teen oikeestaan elämästäni hemmetin hankalaa varaamalla aikoja, jotka about sopii työvuoroihini eli hengaan jossain tappamassa aikaa joko ennen tai jälkeen. Mutta noh...

Netissä kun varaa, voi valita kenelle varaa. Siinä on nimet ja naamat. Normaali ihminen varmasti varaisi sille, kellä sattuu oleen sopiva aika. Minähän en ole normaali ihminen joten valitsin hammaslääkärin naaman perusteella. Kyllä. Tää kuulostaa pahemmalta kuin mitä siinä ajattelin, mutta totta kuitenkin. Selatessani kuvat läpi, ei vaan tarvinnut katsoa toiseen kertaan. Se oli siinä. Sen verran hauskan näköinen tyyppi ja jollain tapaa samalla aaltopituudella olevan oloinen (joo hei, yhden kuvan perusteella!) että kestän ehkä kuulla häneltä tuomioni.

Varasin ajan ja menin paikalle. Mulla ei ole tapana laittautua arkisin (koska olen hei kuitenkin menossa vaan hammaslääkäriin ja töihin, ja torkutan niin pitkään etten ehdi tukkaa edes kammata) joten menin ikivanhassa Hakuna Matata -paidassani, lähinnä siksi että sinä aamuna se ei kiristänyt kovin paljoa ja saatoin siis käyttää vanhaa lemppariani.

Kun vuoroni tuli, hän sanoi "Hakuna Matata, käy sisään!" Sillä hetkellä tiesin että olin niiiiiiiiin valinnut oikein! Sillä se tyyppi on kaikin puolin AIVAN MAHTAVA!!! Ja hammaslääkärinä siis myös! Ja hei, vihreät Converset!

Nyt on kai viimeinen käyntierta tältä erää ja parasta on se ettei mulla ole ollenkaan sellainen olo että lähtiessäni mutisisin itsekseni että "joo heippa vaan, en ole tänne enää ens vuonna tulossa". Hampaat on korjattu ja hymy saatu takaisin (no se saatiin jo kesällä, samalla löytyneet reiät tosin ovat olleet hyvin työllistäviä) ja Luottokunta kiittää. Yleensä olen aivan älyttömän kriittinen palveluja ostaessa ja joku tosi pienikin juttu saa aikaan ainakin hillittömän paskaryöpyn jossain FB:n seinällä mutta tästä tapauksesta ei ole yhtään mitään pahaa sanottavaa. Olen oikeesti lähtenyt sieltä joka kerta naureskellen ja aivan älyttömän hyvällä tuulella vaikka olisikin puoli naamaa puuduksissa eli periaatteessa ärsyttävähkö tila. Mutta mua ei vaan ärsytä.

Niin että kun hammaslääkärissä käynti maksaa joka tapauksessa aivan helkkarin monta oravannahkaa niin miksi maksaa kuiville tyypeille kun on olemassa hauskojakin! Olen niin älyttömän onnellinen siitä että näennäisesti jopa nolon pinnallisella valintaperusteella löysin sen maailman parhaimman hammaslääkärin.

Tämä ei ollut maksettu mainos.

se kun lähtee aamukuudeksi töihin ja sataa kaatamalla, sitten iltapäiväauringossa näyttää hölmöltä kumisaappaissa ja elämää suurempi sateenvarjo käsipuolessa

2011-10-19T20:26:00.000+03:00

Elämä on

Vaikka nämä joskus valmiiksi tulisivatkin, miten voisin käyttää kun nyt jo tarvin sellaiset fleeceteddysuperlämpösetkarvatumput.

Suorakulma, Motonet

Finland Apartments, Akateeminen kirjakauppa

Meen nukkuun, öitä!

taas

2011-10-18T19:55:00.003+03:00

Taas (pyynnöstä) läksiäislahjakassi sterilointikankaasta. Tämä esittää fermentoria. Siinä on näkölasikin mutta vuorikankaan perusteella siellä kasvaa kuitenkin kokkeja eikä sauvoja. Tästä ei ehkä tullut kauheen hieno mutta ajatus on tärkein kun kuitenkin oli ajatusta mukana.

Mitään muuta en nyt ole jaksanutkaan tehdä kuin näitä ns. deadlinejuttuja. On niin väsy jne valivalivali. Sain sympatialahjaksi kavereilta kuvaavan kangasmerkin ;D Tuliaisena insinööriopiskelijapäiviltä (reilun viikon takaa) jonne lähtemisen jouduin itse perumaan (joo, ei olla enää opiskelijoita mutta veteraaniporukalla nääs). Pitää kiinnittää se jonnekin kunniapaikalle :)

Jos joku ei tajunnut, niin...

ihanissa häissä

2011-10-16T19:07:00.004+03:00

Viikonloppuna juhlittiin ystäväni häitä. Olin virkannut heille lahjaksi maton (ohje täältä). Se on oikeasti PALJON isompi miltä se näyttää tuossa kuvassa. Ja mikäli tuore rouva lukee tätä, niin olen aivan vakuuttunut siitä että matto siloittuu jos sitä alkaa käyttään, omalleni (tosin erilainen mutta kuitenkin pyöreä) on käynyt niin. Yritin kyllä höyryttää tuota mutta ei se oikein silitysraudalla onnistu. Olisi pitänyt töihin viedä ja päräyttää tehdashöyryllä ;D Heh.

Väri on siis luonnonvalkoinen tms.

Mutta siis, koska epäröin hirveästi että voinko viedä mattoa, kompensoin riskilahjaani ostamalla siihen kylkiäisiksi jotain myös varsinaisesta lahjalistasta :)

Meitä varoitettiin ettei kirkko ole kirkon näköinen mutta tätä en olisi ihan oikeasti uskonut kirkoksi ellei olisi ollut ristiä tornin päässä :D

Aurinko paistoi nätisti :)

Minä näytin tältä

ja vatsani täyttyi ehkä liiaksikin näillä. Huomatkaa porkkanakakkujen miniatyyrimarsipaaniporkkanat!

Tällaisten viikonloppujen jälkeen jaksaa aina paremmin palata arkeen. Toisten onnellisuus tarttuu itsellekin hymyksi huulille vaikka maalliset murheet olisivatkin vaivanneet aiemmin.

in action, osa 3

2011-10-10T10:04:00.001+03:00

Tässä taas näitä. Puhekuplissa on mainittu ne siis jotka on tehty itse tai jotenkin tuunattu (esim toi huppari, ei ole alusta asti tehty itse).

Neuleboleroa en normaalisti käytä missään koska se on niin helkkarin ruma ja selästä aivan liian iso mutta se on kuitenkin mukavan lämmin joten menettelee kotisohvalla tai takin alla, heh. Ja Vallilan näillä kulmilla -hame on päätynyt räntystelyhameeksi koska pesin sen 40-asteisessa (en tiedä missä olisi pitänyt pestä) ja siitä haalistui kaikki värit, kiva, kiitos.

Varsinaista kotoilua

2011-10-09T20:47:00.002+03:00

Taannoin oli Hesarissa niin mainiosti kirjoitettu juttu Koto-ohjelmasta että piti oikein yksi jakso katsoa silkasta mielenkiinnosta.

Tämä viikonloppu onkin mennyt kotoillessa. Tai paremminkin nukkuessa. Kun väsyttää vaan niin kauheasti. Kaamosväsymys on toinen nimeni ja sitten siihen vielä päälle muut väsymystä aiheuttavat tekijät. On otettu aamu-unet, päiväunet, iltaunet, yöunet. Siinä välissä sitten jotain diipadaapailua. Esim lapasten neulomista apinoiden Lazy Oafin muistikirjan kantta. Ruutupaperille piirtämästäni kaaviosta on jo kuultu kuittailua että siitä näkee sokeammatkin neuloa. Miksi käyttää millimetripaperia jos voi käyttää ruutupaperiakin, kysyn vaan. Vaikka kaksi tervettä silmää päässä onkin. Kai. En koskaan käynyt siellä näöntarkastuksessa johon sain lapun kolme vuotta sitten.

Neulomisen ohessa olen saattanut myös makoilla sohvalla tiiraillen ruohonjuuritasosta kitaran soittelua. Nuo sormet vaan menee jotenkin niin söpösti tuossa, ei ole ennen tuosta kulmasta tullut katseltua. Jep, minulla on toisinaan livemusiikkia neulomista tahdittamassa.

Palluraprojekti ei oikein etene. En jaksaisi millään. Tiesin sen olevan helkkarin työlästä mutta jotenkin kuvittelin kestäväni sen. No, antaa marinoitua.

Kun mitään ei voi heittää pois

2011-10-04T20:54:00.000+03:00

Olen kuuluisa siitä että mulla on sukat aina rikki. Sekä varpaista että kantapäistä. Nyt ryhdistäydyin, ostin uusia sukkia ja silppusin rikkinäisistä (toisiinsa mätsäävistä) sukista ehjät osat jotka yhdistin pipoksi. Muutama lankarullanappi koristeeksi ja tupsu kamalasta gjestal raggegarn -langasta jota saa aina ilmatteeks lankakaupasta leimakortilla mutta joka on niin kauheeta ettei siitä voi oikeesti mitään tehdä. Paitsi tupsuja ;D

Ei tästä mikään juhlapipo tullut (koska sukat niin kuluneita) mutta voi tää päässä lenkillä käydä ja roskia viedä ja sen sellaista. Heh heh, kuitenkin laitan ton töihin jo huomenna 8D

Viikonlopun fiiliskuvat turhana täytepostauksena

2011-10-03T16:48:00.000+03:00

Nälkä

Födelsedag

2011-09-27T20:13:00.001+03:00

Sain synttärilahjaksi Joulupallokirjan. Annoin tarkat ohjeet miehelleni että miten sen löytää. Se on siellä käsityökirjaosastolla ja siinä kannessa on norjalainen homppelipariskunta neulomassa joulupalloja. Löysi :D

Hääpäivälahjaksi (mikä on myös tänään) sain ruusuja, ilman vihjeitä :)

Otin pari fiilistelykuvaa

Ei vanha, mutta aikuinen

2011-09-27T04:11:00.001+03:00

Päivän soundtrack:

Tänään tämän suoritan
saan taas uuden ohjelman
Ylle paljon painavaa
raskaat saappaat jalkaan laitetaan

Huonommin jo paranee
nyt jos polven kolhaisee
Kirkkaat hauskat vaihdetaan
laastariin valkoisenruskeaan

Ja miten kävikään
että lapsuus se vain loppui
Se mihin häviää
minkä hetken jälkeen hukkui

Kun ainoastaan ajatellaan
voiko ukkosella uidakaan
ja sitten ollaan huolissaan
mistä kuollut hiiri haudan saa

Tällaiseksi luullut en
arkipäivää aikuisen
Peilin pelle vanhenee
varpaita hirvittää sirpaleet

Ja miten kävikään
että nuoruus se vain loppui
Se mihin menikään
minkä huolen alle taipui

***

PMMP - lapsuus loppui

Kysyn vaan

2011-09-26T15:39:00.000+03:00

Että miksei Muumien Noidasta ole tehty mukia? Kun kaikista nössöistäkin on. Mä haluun noidan! (Hmm, okei, googletin tässä samalla ennen kuin joku muu ehtii ja pääsee pätemään ja sain tietää ettei sellaista voida tehdä koska ei ole alkuperäinen Tove Janssonin luoma hahmo. Möh sanon minä! Tässä meni nyt samalla koko blogimerkinnän idea mutta julkaistaan silti koska otin oikein kuvankin.)

Top 5 punapäät (ei järjestyksessä)
- Minä
- Muumien noita
- Vihervaaran Anna
- Peppi Pitkätossu
- Bree Van de Kamp

Kiipeä puuhun!

2011-09-25T14:28:00.002+03:00

Tämä viikko oli valtakunnallinen puuhunkiipeämisviikko. Muistin asian vasta näin sunnuntaina mutta vielähän sitä ehti. Pysyttelin nössökorkeudella vaikka tuota puuta pitkin pääsisi todella korkeallekin. Ehkä vielä joskus! Rakastin sitä tunnetta jo tuossa alemmallakin. Meidän ala-asteella oli aivan mieletön puu joka oli joku paras kiipeilypuu ikinä! Iso ja korkea mänty ja juuri sopivan jykevät oksat sopivin välein. Sitten joku ilkeä ihminen sahasi ne alimmat oksat pois :'( Tämä puu on kyllä hyvä myös. Hirmu usein kun tuosta kävelee ohitse, puussa istuu joku porukka :D

Nyt oli mun vuoro!

Ompelupiiri

2011-09-24T21:05:00.003+03:00

Edellisestä on tosiaan jo useampi vuosi. Minne se aika katoaa, kysyn vaan! Mutta nyt kokoonnuimme jälleen ja minä toimin päivän emäntänä!

Messissä oli isosiskoni, Salka, AnneVee sekä Peps.

Olin vääntänyt salaatit pöytään ja viritellyt koneet paikoilleen. Voin muuten kertoa että mun tekemänä toi salaatti on houkuttelevamman näköinen kuin alkuperäisessä ohjeessaan vaikka mulla ei olekaan kukkia koristeena mutta ainakin tuhannesti kauniimpi kulho kuin tuo eväsrasia.

Tässä samalla avoin kirje joulupukille: Toisessa salaatissa on kauha ottimena koska mulla on vain yhdet salaattiottimet. (Ja toinen salaatti on uunivuokassa.)

Sitten itse asiaan! Tässä Peps opastaa Annelle langansuunnan huomioon ottamista.

Tässä Salka opastaa Pepsille mekon kellohelman kaavoittamista.

Surrur!

Tässä minä ja pallurat

Inspiskirjojakin selailtiin.

Kiitos tytöille, miten olikaan mukavaa! Hyvä seura, neuvojen jakaminen, projektien aloittaminen/eteneminen/loppuun saattaminen ja ruoka. Siitä se on mainio ompelupiiri tehty :) Saatiin saumurin saumakin paremmaksi kun Salka kertoi säätönupista jota en ollut itse koskaan tajunnut edes olevan :D

Nörttärin sisustustaulu

2011-09-22T18:36:00.001+03:00

Tuskin todellakaan olen maailman ainut joka tämän on "keksinyt" mutta olin silti älyttömän ylpeä itsestäni kun tämä mieleeni juolahti :D

No nyt on vanua :)

2011-09-20T20:12:00.001+03:00

Sanoinhan että tuolini päällinen on _hieman_ rikki. Nyt tulossa jotain yritystä siihenkin asiaan. Surrur-teemalla pehmopalleroita, ei matoksi vaan perseen alle ja selän taakse.

Piti sitten tehdä video että voisin jotenkin hyväksyä sen että kuvaan vaiheessa olevia scheisseja liikaa.

in action, osa 2

2011-09-19T16:21:00.001+03:00

Joo tässä muutama käsityöasu. En joka päivä kuvannut koska kuljen paljon samoissa ryysyissä. Kuten näette, vain yläosa muuttuu :D Mutta jos nyt laitan noi farkkuleggarit pyykkiin niin ehkä pari päivää käytän jotain muuta ;) Okei, tossa villatakkikuvassa on toiset housut. Itse asiassa ne on tuunatut, en vaan muistanut merkitä sitä tuohon. Aika huijausta noi huivijutut koska ei mulla juurikaan kaupasta ostettuja asusteita ole niin väkisinkin siis "aina" on jotain itse tehtyä näin ei-kesäisin.

Kaikki tuskin muistaa Pekkis-paitaa vuodelta 2008 joten tässä onkin hyvä tilaisuus nostaa se taas esiin ;) Siis paita on kaupasta mutta kuva tuohon maalattu itse.

jee ja ei-jee

2011-09-18T19:56:00.001+03:00

Löysin tänään paikalliselta sunnuntaikirpparilta ihanan 70-luvun virkkauslehden 50 sentillä.

Kansi jo oli täysin vastustamaton!

Mä aina vähän nihkeilen mustavalko-ohjeille mutta onneksi tässä oli myös värikuvia.

Ja tämä myssy!!! Mun on ehkä pakko tehdä tuollainen, mutta ihan siis päiväkäyttöön ja ilman tuota etuhörhelöä.

Sitten tämän viikon kuivin -palkinto menee uusimmalle 101 ideaa -lehdelle. 101 jo niiiiiiin nähtyä ideaa, hei haloo! Varsinkin tuunauskilpailun voittajatyöt saivat minut putoamaan tuolilta. Miten ennennäkemätöntä luovuutta, really! Eikä tämä ole katkeruutta sillä itse en osallistunut. KOSKA MULLA EI OLE MITÄÄN MAATA MULLISTAVAA IDEAA! Ei hyvin mene jos kolmas numero jo on täynnä kaikkea sellaista mitä jokainen on varmasti joko tehnyt, miettinyt tekevänsä tai ainakin nähnyt jo ainakin 101 kertaa jossain muualla.

Sori.

Etsii vielä paikkaansa maailmassa

2011-09-18T11:31:00.000+03:00

Mutta olkoot hetken keittiössä, sopii jossain määrin värimaailmastaan sinne. Ei välttämättä juuri tuohon nurkkaan mutta ylipäätään. En sitä nyt ainakaan vielä tähän hätään naulaa minnekään.

in action, osa 1

2011-09-16T00:08:00.000+03:00

Minä itten Inka heitti ilmoille ajatusta käsityöasukuvista jolloin ne lempparitekeleet tulisivat esille useamminkin. Ajattelin tarttua haasteeseen kuvailemalla jonkin aikaa asujuttuja (arkisiakin). Siksi vain jonkin aikaa koska mulla ei ole vaatteita niin kauheasti kuitenkaan. Tajusin sen kun luin muotiblogimerkintöjä missä oli kuvattu vaatekasoja jotka menee kirpparille. Heillä on enemmän poisheitettäviä kledjuja kuin mulla kaikkia vaatteita yhteensä vaikka laskis nekin joita en oikeasti käytä.

Jossain bloggariylityökaljalla taisin muuten sanoakin että mulla on käytännössä aina jotain itsetehtyä tai tuunattua päällä niin kait sekin pitää todistaa. Hui, saas nähdä jaksanko/muistanko kauaa kuvailla. Ajattelin tyytyä eteisen peilin kautta räpsyihin niin ei kasva kynnys liian suureksi.

Mutta koska kuvia ei ole vasta kuin yksi ja ajattelin laittaa niitä sitten vasta kun on enemmän, selasin nyt kesällä otettuja kuvia että näkyykö niissä mitään. Hmm, ainakin tuota Siirtolapuutarhamekkoa on vilahtanut joka välissä. Ja samat kalsarit joka kuvassa. Aika heikosti matskua kun ei noita pönötyskuvia niin kauheesti ole. Musta tuntuu että esim banaanimekko on mulla aina käytössä mutta ei ole sitten kameraan tarttunut.

kjäh kjäh

2011-09-13T21:19:00.002+03:00

Ja nuo viimeisen kuvan tsydeemit ovat siis magneetilla kiinni. Kukka on virkattu kaljatölkkiavausklipsien ympärille ja kirahvi vaan tupsahti vastaan jostain laatikon pohjalta niin liimasin siihenkin magneetin.

Muutama sana ristipistoista

2011-09-12T00:47:00.012+03:00

En tiedä opetetaanko nykyään koulussa enää ristipistoja. Me tehtiin niitä kyllä. Tein niitä kotonakin ja paljon. Isojakin, vaativia kuvia joissa kymmeniä eri värisävyä. Tarkkaa hommaa, perinteistä. Niihin verrattuna joku yksivärisen tekstin pistoilu on aivan lasten leikkiä. Huolettaa että jos noiden tekoa ei enää opeteta koulussa, koska omat kikkansa noissakin kuitenkin on, jotta saa siistin näköistä.

Ristipistoissa on se vika että ei niitä kukaan määräänsä enempää tarvitse. Mutta aikansa kutakin, nyt tulee nämä!

Ensinnäkin kaikki nörttiristipistoilut ovat olleen pinnalla jo pitkään. Niitä on netti pullollaan. Itekin tein tammikuussa miehelleni Xbox-aiheisen.

Mutta sitten nämä. En tiedä onko kukaan muu kiinnittänyt huomiota mutta tässä esimerkkejä (lähinnä länsinaapureiltamme) miten nykyään kirjotaan!

Tämän kevään 101 ideaa -lehdessä:

Underbara Idéer 1/2011 -lehdessä:

Guerilla Embroideries -kirja (ostin viime syksynä Oslosta). Siinä siis koko kirjallinen näitä (norjaksi, heh) mutta tässä yksi:

Indie Craft -kirjasta (siinä on neulegraffiteistakin!) :

Nämä on siksi just niin hienoja että ne on niin säväyttäviä perinteisten ristipistojen rinnalla.

Ruotsissa tosiaan Design Torget myy valmiita pakkauksia joissa kankaat, langat, neula ja ohje. Törmäsin niihin kesällä Arlandan lentokentällä jossa meillä oli parin tunnin koneen vaihto kun palattiin Skotlannista. Ne maksoi tosi paljon, muistaakseni parikymppiä (euroissa). Silti melkein ostin Helvetes Jävlä Skit -paketin. Onneksi äiti vähän pudotti minua maan pinnalle :D Vaikka toisaalta, olisin hyvin ehtinyt kirjoon sen valmiiksikin sitä konetta odotellessa. Hyvä kuitenkin etten ostanut, koska tuollaiset yksinkertaiset ristipistomallit ovat siitä vähän järjettömiä ostaa koska ne voi kopioida tuosta vaan netistä valmiista kuvasta kunhan vähän zoomaa (okei, you wouldn't steal a car, you wouldn't download a movie, you wouldn't copy a fucking cross stitch pattern...) Puolustuksena voin kertoa etten ole KOSKAAN ladannut leffoja/tv-sarjoja enkä laitonta musiikkia netistä. Repikää siitä. Myöhemmin näin sisustuslehdissä ja netissä tauluja joissa ihan vaan luki printattuna siis samainen Helvetes Jävla Skit eli ilmeisesti se on ihan joku juttu. Mutta ei se ole niin kiva jos se on vain jollain fontilla printattu, se tulee suoraan sydämestä kun sen kirjoo ristipistoilla.

Niin että Helvetes Jävla Skit vaan teillekin, nyt mulla ei ole enää niin kiire silittää tuota ja etsiä sopivaa kehystä kun olen näyttänyt sen jo. En kestä sitä kun on jotain kivaa semivalmiina eikä jaksa odottaa siihen asti että se on valmis! Kraah! Noi kukkaset on oma viritelmäni koska alkuperäisen ympäryskukat eivät hivelleet minun silmääni. Ja huomatkaa kohdistus, en jaksanut mitata keskikohtaa, otin vaan sen verran reilumman palan kangasta että se mahtuu silmämääräiselläkin mittailuilla :D

Kuvat otettu yön pimeinä tunteina paskakameralla. Kun inspis iskee, silloin ei luonnonvaloa odotella. Ei tässä nyt niin laatublogia kuitenkaan olla pitämässä.

H J S

2011-09-11T17:02:00.001+03:00

Heräsin aamulla aikaisin ja aloin aikani kuluksi (eli odottelessani vieraiden heräämistä) neuloa hexipuffseja sukkalankajäämistöstä. Homma tyssäsi lyhyeen kun eihän mulla ole vanua. Ja niin tuskaa oli jo ekankin vääntäminen että mitään peittoa tässä ei ole todellakaan tulossa, jos edes yhtään mitään ylipäätään.

Vanulla täytetyistä asioista tuli kuitenkin mieleen Joken pehmokivikko ja sain kuningasidean että voisin päällystää sellaisilla tämän työtuolini jonka päällinen on niin rikki kuin vaan tuolin päällinen voi ylipäätään rikki olla. Mutta kun ei ole sitä vanua! Mutta miettikää miten kivaa olisi istua sellaisten palluroiden päällä :) :D

Niinpä ajattelin että käyn hakemassa Eurokankaasta vanua samalla kun käyn Kädentaitomessuilla. Kun pääsin Helsinkiin, aloin kelaan etten tasan maksa 10 euroa sisäänpääsyä messuille koska ne on kuitenkin tod näk laimeet ja pitäisi olla melkoiset messutarjoukset kaikesta että hyvittäisi sen menetetyn kympin. Niinpä kipitinkin suoraan sinne kangaskauppaan JOKA EI OLE SUNNUNTAISIN AUKI! Koska nyt kuitenkin olin isolle kirkolle raahautunut, hengailin sitten hetken ympäriinsä sen verran että pääsisin kuitenkin vielä samalla lipulla takaisin kuntarajan yli.

Oletteko muuten huomanneet Vilan näyteikkunan neitoset? Miltähän mä näyttäisin lankakerät päässä? 8D

Kun palasin kotiin niin aloitin vanun puutteessa vanuttoman projektin. Tästä tulee niiiiiiiiiin cool! Selitän sitten kun se on valmis, tarinan sen taustalta. Helvetes Jävla Skit.

Desigin Market, kuten typotin FB:hen

2011-09-10T17:34:00.002+03:00

Tänään käväisin Design Marketissa, seurana mm Annevee ja Oi mutsi mutsi herra Tissilän kera. En ole mikään päivän asu -tyyppi mutta nyt haluan fiilistellä.

Koska kävipä yksi yö iltavuoron jälkeen niin että tajusin olevan korkea aika tilata juhlamekko ystäväni häihin. Niinpä klikkasin itseni Asoksen sivuille (no en linkkaa!) ja aloin selaan läskien mekkoja sillä silmällä. Laitoin ensin tämän ostoskoriin mutta sitten löysin oikeasti juhlallisemman ja poistin tämän. Tilasin sitten sen toisen. Jostain aivan käsittämättömästä syystä menin aamulla vielä selaileen mekkoja ja sekä sen minkä tilasin että tämän hinta oli tippunut kymmenellä eurolla! Voi olla sattumaakin mutta naisen logiikkani ajatteli heti että kappas, tää on markkinointikikka ja niinpä tilasin tämänkin koska halvalla sai. Viikon päästä kävin katsomassa ja molempien hinnat olivat nousseet ylös, jopa korkeammalle kuin ne ekalla kertaa olivatkaan. Miten sama mekko voi maksaa ensin 50 euroa, aamulla 40 ja seuraavalla viikolla 60? En ymmärrä. Jotenkin huijattu olo mutta päätin jatkossa silti käydä ensin sisään kirjautuneena siirtelemässä tavaraa ostoskoriin, poistamassa ne ja mennä seuraavana päivänä vasta tilaan oikeasti. Eihän sitä koskaan tiedä.

Puolikas vaan koska toinen pohje näytti läskimmältä ja rintavarustus roikkui toiselta puolen oudosti.

Tuli niin fiini olo että kaivoin laatikoiden kätköistä lapsena saamani Kalevalakorun jota en ole osannut ainakaan 15 vuoteen yhdistää mihinkään. Tähän se sopii!!! Sori noi kynnet ja kynsinauhat, mä teen paskasta duunia ja olen hyvin altis kaikenlaiselle kolhimiselle.

Ja en tiedä ootteko huomanneet että virkkasin tuossa taannoin villatakin. Anyway, tällainen, haha :D Kuvaa ei ole otettu yläviistosta jotta näyttäisin hoikemmalta vaan se on peilin kautta ja peili on kallellaan koska se kuuluu olla niin.

Sanoin ettei sovi ostella kauheesti mitään sieltä Designmestasta koska mun pitää ens viikolla maksaa hammaslääkärikeikka (se maailman paras hammaslääkäri, pitänee kirjoittaa siitäkin joskus!) Mukaan tarttui silti muotibloggari-henkari! (Poola Kataryna)

sekä keittiöpyyhe (Kauniste Finland). Aina kun meillä käy vieraita jotka jostain syystä pesevät kätensä keittiössä, alkaa ainainen nurina siitä että miksi meillä ei ole keittiöpyyhettä. No esim siksi että itse kuivaan käteni paidanhelmaan jos keittiössä ne pesen. Normaalisti pesen tietenkin vessassa koska siellä on käsipyyhe. Daa!

Mä käytän näitä leivinliinoina siis mutta laitoin nyt pyyheeksi koska meille on tulossa yövieraita jotka saattavat pestä kätensä keittiössä, ei sitä koskaan tiedä.

Koska mun vaatteeni ovat todellakin liian isoja tuollaiseen minihenkariin, löysi se paikkansa eteisestä ja sai kaulallensa muutaman korun.

Eilinen päivä tullaan muistaan päivänä jolloin Terhi sai villatakkinsa valmiiksi

2011-09-09T17:43:00.001+03:00

Okei eli on se vähän liian iso eli siinä näyttää entistä läsemmältä. Hartiat on ainakin liian isot mutta ei se nyt jaksa haitata yhtään koska on tämä silti aivan mielettömän ihana ja projektina ainutlaatuinen koska yleensä teen tyyliin pipoja ja sukkia.

Ohje: Moda 5/2010, malli 2.
Lanka: Novita 7 veljestä
Koukku: 4 mm
Muunnokset: Koska lankani oli paljon paksumpaa, tein leveyttä muutamaa kokoa pienemmillä silmukkamäärillä kuin korkeutta.
Menekki: Aivan käsittämättömän paljon! Sekosin laskuissa jossain vaiheessa, mutta yli 7 kerää ainakin.

Enää yksi hiha

2011-09-06T19:36:00.003+03:00

Hei, mulla on vinkki teille kaikille bloggaajille! Jos haluatte paljon matskua blogiin, kuvatkaa villatakkia josta puuttuu yksi hiha ja sitten koko setti uudelleen kun se toinenkin hiha on paikoillaan!

Koska ompelujutut eivät eilen menneet putkeen, jaksoin tänään palata villatakkini pariin johon tuli paska hiha. Se on nyt korjattu ja toista hihaa aloitellaan.

Voin kertoo että rakastan tätä takkia yli kaiken jo nyt! Vaikka vähän venkura siitäkin tietenkin tuli.

FAIL!

2011-09-05T19:47:00.003+03:00

Aloin ompeleen mekkoa. Se koostuu oikein 9 palasta eli vou. Hienot taskutkin joo. En tajua että mitä mokasin vai kuuluuko tää oikeesti olla niin että noi taskut tulee lörpöttään just tohon kohtaan mitä varmastikaan kukaan ei halua erityisesti leventää taskuilla! Tää siis tosiaan vasta eka sovitus, osa palasista on edelleen nuppineuloilla kiinni ja niin taitaa jäädäkin. Nyt ei huvita enää yhtään ja saumuristakin irtosi langat enkä jaksa tapella sen kanssa ainakaan nyt.

Barbaläski

2011-09-05T16:20:00.005+03:00

Yleensä aina kun meillä käy vieraita, joku alkaa muovaileen Barbapapaa. Tällä kertaa asialla oli pikkuveljeni. En malta siirtää tota, on niin hieno, vähän mun näköinen.

Siitä se ajatus sitten lähti

2011-09-02T19:56:00.004+03:00

Miksi ostin pinkit napit siniseen villatakkiin?

Jotta se mätsäisi MarimekkoConsseihin!

Joo, mulla on joku ongelma siitä että mitä vaatteita voi pitää moniväristen kenkien kanssa.

Asiasta kukkaruukkuun (miten ärsyttävä sanonta!), adoptoin tällä viikolla vanhan kunnon retrodymon, joka painaa kuin synti mutta toimii kuin junan vessa! (vanhojen junien, ei Pendolinon tmv.) Kun sattuu käveleen oikean paikan ohi oikealla (siivous)hetkellä, voi kuulla kysymyksen: "Haluatko sä Terhi jotain näistä?" :D Mulla on aiemmin ollut halpa lasten dymo mikä on ihan PASKA. Sitä saa runnoa ihan kunnolla ja silti puolet kirjaimista jää haaleiksi. Tämä toimii kuin unelma eikä nauhatkaan ole ihan heti loppumassa. Niitäkin on kolmea eri väriä. Joskus on niin ihanaa olla "museossa" töissä. (Taas työ. Oonko vähän naimisissa työni kanssa, häh?)

Niin ei mitään

2011-08-30T16:57:00.008+03:00

Se, kun tuntee tarvetta päivittää vaikkei ole mitään uutta. Mä vaan virkkaan tuota takkia. Takakappale valmis, vasen etukappale valmis, oikea etukappale puolessa välissä. Enää ei voi jättää kesken.

Virkkaus onkin mukavan terapeuttista astetta rankemman viikonlopun jäljiltä. Opiskelijana sitä aina vitsailtiin että aikuisena ei sitten ole yhtään mitään muuta kuin työpaikan pikkujoulut ja liiton risteily. Ajateltiin että miten säälittävää ja että kyllä nyt nuorena kelpaa kun on kaikkee. Näin aikuisena on tietysti helppo sanoa ettei noikaan tapahtumat niin pierunpidättäjäisiä ole etteikö voisi lähteä homma lapasesta. Siihen, että onko se sitten hyvä asia, en ota kantaa. Niin ja opiskellessa ei tajunnut sitä tosiasiaa ettei vanhemmiten ton mittakaavan settiä pysty kauheen usein vetäänkään kun krapula kestää kolme päivää ja morkkis varmaan kuukauden.

Tästä on hyvä jatkaa.

Ps. Mun duunailemat läksärilahjat päätyvät työpaikkamme intranetin etusivulle eli jos joku lukija sattuu oleen töissä samalla työnantajalla niin pidetään sitten matalaa profiilia, eikös. Maailma pieni, firma iso.

Vielä yhdet läksärit :D

2011-08-26T10:12:00.000+03:00

Tänään lähtee laborantti (kesätyö). Hänelle korvakorut arkeen ja juhlaan. (Lahjojen antamisen lyhyt oppimäärä osa 3/10: Älä ratsasta samalla idealla liian pitkään.)

Kaatorengas, pipetin kärki ja ampullin korkki

Kulmasauva ja viljelysilmukka

Shit happens

2011-08-24T17:33:00.004+03:00

On työkavereita ja sitten on maailman parhaita työkavereita. Tänään vietettiin yhden sellaisen maailman parhaimman työkaverin läksiäisiä ja hänkin sai sterilointikangaskassin vaikka ensin sanoinkin etten tee sellaista. Teinpäs silti x) En vaan voinut vastustaa.

Jokohan näistä pian voisi perustaa yrityslahjamalliston.

Syksyä varten (VIELÄ EI OLE SYKSY!)

2011-08-21T19:51:00.004+03:00

Lyhyeksi ja leveäksi kulahtanut trikoopaita jonka värit ovat kuitenkin täydelliset. Se sai uuden elämän ympyrähuivina ja pipona. Pipoon lisäsin resoria reunaan sekä tupsu (pom pom makerilla) ja nappi tuomaan sitä jotain.

Yritin myös ottaa huonolla menestyksellä (ilman jalustaa ja kaukolaukaisijaa) jotain action kuvia. Kraah.

Voi että miten tykkään näistä! Hihoista olisi saanut vielä mätsäävät kämmekkäät mutta en jaksanut säätää kun en kuitenkaan niitä käyttäisi eikä sitä nyt liikaa sovi olla kaikki vimpan päälle mätsättyä.

Moi, mulla on kaleidoskooppi

2011-08-20T21:13:00.005+03:00

Sain tänään kaksi blogitunnustusta (kiitoksia! :) ) ja niihin liittyy kysymyksiä (yhdistin ne tässä). Joten here we go. Kuvituksena kaleidoskoopin läpi otettuja räpsyjä. Halvat on huvit vai miten se meni.

Suosikkiväri? Kaikki semmoiset kunnon värit, voimakkaat ja kirkkaat. Ei mitään hempeitä. Keltainen on ollut lapsesta asti semmonen favorite mutta rakastan muitakin värejä. Kunhan on värejä.

Suosikkieläin? Oravat on ainakin suloisia. Kivat koirat on ihania, kissoista en niin välitä. (Lapsena rakastin yli kaiken possuja! How cute is that!)

Suosikkinumero? Alkuluvut. Kaikki ne.

Suosikki alkoholiton juoma? Vesi.

Facebook vai Twitter? F

Intohimosi? Mun mielestä on tärkeää olla ylipäätään intohimoinen jotain asiaa kohtaan (kunhan se ei ole moraalisesti väärin). Usein se on tietysti joku tyyliin suklaa mutta nykyään pyrin välttään.

Saada vai antaa lahja? Riippuu lahjasta. Siis molemmissa tapauksissa.

Suosikkiviikonpäivä? Maanantai koska silloin tulee Täykkärit. Tosin ei just tällä hetkellä tule, mutta joka tapauksessa kuitenkin. (En seuraa oikeestaan muita tv-sarjoja niin siksi se on niin spesiaalia.)

Suosikkikukka? Ehkä leikkokukkaruusut kun niissä on sellaista glamouria ja ylellisyyttä.

Lempiruokasi? Yleensä sanon siskonmakkarakeitto koska yleisesti ottaen kaikki muut inhoaa sitä. Oikeesti lempparia on tacopitsa tietenkin. Mutta se ei ehkä ole ns kunnon ruoka joten vastaan uunilohi ilman turhia krumeluureja.

Haaveiden matkakohde? En pidä liian eksoottisista matkakohteista enkä rantalomista (tai muutenkaan Välimerihenkisyydestä esim), muuten melkeinpä kaikki käy, matkakuume ei matkustamalla parane.

migreenipeitto

2011-08-17T10:40:00.003+03:00

Toivon mukaan tästä ei kuitenkaan saa migreeniä :D :D

Eli tein kesällä toisenkin baby blanketin. Tämä lähtee nyt matkalle kohti Pohjois-Pohjanmaata, kuvitteellisten lastenlastemme vastasyntyneelle pikkuserkulle.

Ohje: OpArt
Muutokset: Tein pelkästään oikeeta paitsi viimeinen raita on joka toinen kerros nurjaa.
Lanka: Hjertegarn Roma
Puikot: 4 mm
Menekki: 3 kerää keltaista, 4 violettiä
Valmiin peiton koko: 84 x 79 cm

I'm blue da-ba-dee

2011-08-16T17:03:00.011+03:00

Eilen sattui työtapaturma jonka takia olen nyt joitain päiviä saikulla. Eilen vielä tuskissani uhosin etten oikeesti tee muuta kuin makaan sormi pystyssä sängyssä hillittömässä buranakoomassa. Kyllä, käskettiin aluksi pitää kohoasennossa ja jäitä. Jäät puuttuu kuvasta, huom.

Näin toisena päivänä makoilu tuotti jo tuskaa kun ei oikeestaan ole mitään muuta vaivaa kuin helkkarin kipeä sormi. Niinpä kömmin ulkomaailmaan ja lähdin leikkauttaan tukkani (no siis toki olin varannut sen ajan jo eilen joten puhuin nyt itseni vähän pussiin). Se olikin aika jännä keikka, kopioin kokemukseni suoraan Facebook-statuksestani koska en jaksa muotoilla uudelleen:

"Täydellisen kampaajan metsästys osa 1: Tyyppi tulee 10 min myöhässä, ottaa värjäysreleet esiin vaikka mulle tuli leikkaus, leikkaa sormeensa haavan, lähtee lainaan laastaria naapurifirmasta, laastari ei pysy, verta valuu koko ajan ja laastari lörpöttää. Lotrasi vettä mun paidalle siten että näyttää kuin tissistä olisi vuotanut jotain. Lisäksi se kompastui siihen tuoliinsa. Jotenkin silti symppasin, mä oisin varmaan just tollanen jos olisin kampaaja."

Yritän siis etsiä täydellistä kampaajaa koska olen niin onnessani siitä että olen jo löytänyt täydellisen hammaslääkärin. Tukasta tuli sellainen kuin pitikin mutta en kuitenkaan välttämättä ole menossa uudelleen tuonne.

Arvatkaa mikä hame mulla oli? No tietenkin!

Kipeästä sormesta huolimatta pystyn myös virkkaamaan koska kyseistä sormea ei siihen hommaan tarvita. Näistä tän päivän kuvista voisi luulla että sininen on jotenkin mun lempiväri mutta ei se ole. Mun lempivärejä on kaikki värit. Nyt vaan osuu kaikki siniset samaan aikaan. En tiedä saanko tuota takkia ikinä koskaan valmiiksi mutta pitäähän sitä jotain ikuisuusprojektejakin olla. Mieluusti sellaisia joihin menee ainakin kassillinen lankaa ja ne sitten ärsyttää nurkissa lojumassa. Pitää kyllä koittaa olla nopea ettei armas Novita ehdi vaihtaan värikarttaa siinä vaiheessa kun mulla loppuu lanka kesken.

Lähdin vielä Helsinkiin hakemaan itselleni yhtä suurta pettymystä kuin viime perjantaina kun puoli kolmelta iltapäivällä oli ne jo loppuneet vaikka aamulla vasta tulivat myyntiin. Nyt oli tullut lisää, mutta hetken näytti ettei juuri minulla tärpännyt vieläkään mutta joku oli piilottanut yhden laatikon väärään kasaan ja minä tarkkasilmäinen sormivammainen sen sieltä bongasin!

Poni, pitkävartisena, koossa 41,5.

Nyt ei ole ainakaan fiilis enää yhtään "blue" vaan mä olen tällä hetkellä maailman onnellisin (ja tätä menoa pian myös köyhin) työtapaturmatilastoja nostattanut tohelo.

(Kaleidoskooppikuosiset olisivat myös olleet ihanat mutta pitkällisen pohdinnan jälkeen viime viikolla päätin että osaan käyttää paremmin noita Poneja koska ei ole niin montaa eri väriä.)

Edelleen näillä kulmilla mennään

2011-08-15T15:27:00.006+03:00

Eilen ompelin sitten vielä illalla samaisesta kankaasta pussukan koska oikeesti hei, mulla on reissuilla kaikki tommoset kosmetiikkatsydeemit jossain muovipussissa! Mulla on ollut joskus riesaksi asti kaikkia tuollaisia mutta ovat kuluneet puhki tai eläneet todella pahasti aikansa yli sitten 90-luvun alun tai sitten ovat liian pieniä mun arsenaalille, mä kun en harrasta mitään minikokoisia törppöjä edes matkoilla.

Nyt on sekin ongelma korjattu. Kyllä mahtuu! :)

Vuorikangas jotain randomia kaappien kätköistä ja vetoketju lahjoitus ystävältä joka antoi vanhat housunsa mulle materiaaliksi koska niissä oli paljon vetoketjuja :)

(Tuosta ylemmän kuvan taustalla pilkottavasta Marc Jacobsin Daisy "eau so fresh" -tuoksusta että oon käyttänyt sitä päivittäin koska rakastan sitä ja nyt kolme eri ihmistä on töissä kommentoinut että tuoksun saunavihdalta. Nice.)

Näillä kulmilla -hame

2011-08-14T18:05:00.005+03:00

Eilen ostamaani kangasta ei tarvinnutkaan kovin kauaa marinoida sillä nyt se on jo hame. Ylhäältä kapeampi, alhaalta leveämpi ja kuminauha molemmissa päissä. Tykkään!

Pääskylä näillä kulmilla

2011-08-13T16:31:00.008+03:00

Kävin Vallilan Outletissä kun satuttiin oleen miehen kanssa liikkeellä siellä suunnilla. Mulla onkin ollut jo pitkään ostoslistalla parikin juttua ja nyt ne sain.

Pääskylä-verhot! Mutta itse asiassa ne olivat sen verran kalliit (vaikka alkuperäisestä hinnasta olikin pois 15 euroa) etten malttanut ostaa molemmille puolin ikkunaa xD Ajattelin sitten että laitan toiselle puolen yksivärisen valkoisen tyyliin Ikeasta. Makuuhuoneeseen siis olin kyseisiä verhoja suunnitellut mutta rakastuin niihin niin että laitoinkin olohuoneeseen. Siellä kun periaatteessa ei tarvi kuin toiselle puolen koska toisen puolen hylly estää verhon käytön siellä koska se tulee liian lähelle ikkunaseinää/parvekkeen ovea. Aika vaaleahan tuo nyt on kun on valkoinen tapetti ja valkoinen verho, mutta tuokoot harmaa rullaverho sitten sitä kontrastia jos sitä pitää tuolleen puolitangossa ;D Sitä paitsi olkkari on meidän virallinen silmien lepuuttamis -huone jos on esim sokaistunut ensin keltaisen huoneen seinäväristä ja sitten keittiön väri-iloittelusta :D Puhumattakaan Super Mario -vessasta.

Toinen ostoslistalla ollut asia oli Näillä kulmilla -kangas. En oikein varsinaisesti tiedä mitä siitä teen mutta ostin 1,5 metriä. Jos vaikka vihdoin saisi laitettua tähän työtuoliini uuden päällisen. Tuo tosin saattaa olla vähän liian levoton tuolikankaaksi. Noh, aika näyttää. Voishan siitä jotain hamostakin hahmotella.

Syksy saapuu...

2011-08-11T19:03:00.005+03:00

...kun kesätyöntekijät lähtee. Pomo pyysi että ompelisin huomenna lähtevälle harjoittelijalle läksiäislahjaksi kassin sterilointikankaasta. Tein vastaavan pari vuotta sitten ja nyt tulee jo tilausta :D Omasta mielestänikin kyllä työmateriaalista ommeltu kassi hakkaa firman omat krääsät tunnearvoltaan 6-0 mutta olin silti sitä mieltä että kassin lisäksi pitää olla myös sitä virallisempaa tavaraa. Tämä kyllä sopii kyseiselle henkilölle sillä hänen toimenkuvansa oli aika pitkälti juurikin kyseisten materiaalien kanssa kikkailua.

Hehe, oletan nyt että lahjan saaja ei lue blogiani sillä tämä luovutetaan hänelle vasta huomenna.

Ompelin tätä aika myöhään illalla ja nukuin sitten tietenkin pommiin aamulla (herätys neljältä, tää prinsessa ruusunen havahtui tähän maailmaan vasta 5:10). Lieköhän ollut sitten kelpo tekosyy ;D

K-mumma

2011-08-10T18:11:00.006+03:00

En ole pitkään aikaan jaksanut kerätä ostoslistoja kaupasta (joskus siis keräsin niitä ahkerasti!) koska jotenkaan ei vaan ole ollut inspistä. Mutta nyt tuli sellainen vastaan että poimin mukaani ja löysin taas sen alkuajan innon :D

Katsokaa nyt!

K-munia, K-mumma. Öö, jos ei jaksa kirjoittaa kananmunaa, pitää silti varmistaa K-etuliitteellä ettei vahingossa osta esim ankanmunia? Ja K-mumma :D Aivan loistava!!! Eniten hymyilytti että paistorasvaa on vedetty yli ja kirjoitettu myöhemmin voi ;D Parhautta, nää on niin hienoja :)

(kuva suurenee klikkaamalla)

Loviisa!

2011-08-07T00:40:00.013+03:00

Tänä kesänä tehtiin toinenkin kesäretki sillä toukokuussa olimme Hämeenlinnassa (merkintä täällä, klik) koska Loviisan vesibussit eivät ajaneet vielä silloin. Nyt siis piti paikata vahinko ja mennä sinne Loviisaan. Oi, miten se oli ihana paikka! Kummasti linna/linnoituspainotteisia nämä reissut kun viime vuonna kävimme Raaseporissa (klik). Mutta linnat on ihania!

Mikä parempaa kuin heittäytyä täysin turistiksi, hakea esitteitä ja hihkua riemusta kun näkee paikallista alkuperäisväestöä. Ostaa paikallista ruokaa ja mennä piknikille. Vesibussilla Svartholman merilinnoitukseen.

En jaksanut ladata kuvia Flickrin kautta joten ne on pieniä mutta suurenevat klikkaamalla jos jotakuta kiinnostaa isompana nähdä.

Yritettiin laivamatkalla bongata ydinvoimala mutta ei nähty. Koska ei nähty sitä oikeata ydinvoimalaa, kuviteltiin että tuo on se ja ajattelin että voin hyvin huijata että se tosiaan oli ydinvoimala jos photoshoppaan sitä vähän. Täydestä menee, eikös ;D

Seuraavaa kuvaa katsoessa tarvii sound trackiksi tämän:

sillä laiturihengailusta tulee mieleen Dawson's Creek ja Salka on Dawson's Creekin Jenin näköinen 8D

Ja sitten takas mantereelle. Mites tämä vesitorni? Miltä se näyttää?

AIVAN!

Eli Loviisan top3 highlights: Linnoitussaari, Legoukon näköinen vesitorni ja Bella Loviisa -ravintola!

Ihan helkkarin hyvää ruokaa, oi jestas sentään!!! Homman pilasi vain se että ravintolan rännin alla oli Keijuämpäri. Ei siis tainnut olla voilla leivottua.

Eläinsatupeitto

2011-08-03T19:45:00.002+03:00

Tässä melkein koko kesän kestäyt projekti! Odottelin tämän julkaisemista siihen että lahjan saaja tupsahtaa maailmaan ystäväni masusta :) Kyseessä on ensimmäinen ystäväpiiriini syntyvä/syntynyt vauveliini joten halusin ehdottomasti tehdä sille baby blanketin vaikka en varsinaisesti edes tiedä mitä vauvanpeitoilla tehdään. Peitellään vauvoja? Mä vaan yksinkertaisesti tunsin suurta tarvetta saada tehdä vauvanpeitto!

Eläinsatupeittohan on alunperin Sanna Vatasen Jämälankakirjasta. Siis se idea. Koska siinä se peitto ei vaan ollut tarpeeksi söpö, lähdin etsimään suloisia elukoita netistä ja kirjoista. Sekä neule- että ristipistomalleja, kaikki minkä voi neuloa, käy. On siinä toki muutama nelijalkainen myös siitä alkuperäisestä peittomallista.

Jämälankaprojektit on siitä hassuja että jämälankaa ei sitten kuitenkaan koskaan ole tarpeeksi vaan sitä löytää itsensä joka viikko lankakaupasta hakemassa vielä jotain väriä. Projektin jälkeen sitä jämälankaa sitten taas riittä :D :D Tämä on tehty kaikenlaisista puuvilla-, puuvillasekoite-, bambu- ja bambusekoitelangoista. Ei siis villaa ettei pikkuista kutita. Kokoa peitolle tuli 74x94 cm. Mulla on ennen ollut suuria angsteja kyseisiä lankalaatuja kohtaan kun tuntuu etten saa niillä nättiä jälkeä aikaan ollenkaan. Tässä sitä treeniä sitten tuli ja nyt tuntuu villalangat niin kamalan karheilta :D

Siinä se on, kaikessa vänkyryydessään ja kupruilevuudessaan mutta sellainen on tekijänsäkin (uskokaa pois, tässä ei pingotus enää auta). Toivottavasti vauva ja vanhemmat kuitenkin tykkäävät.

Ja vielä kerran!

Itse tykkään tästä aivan överipaljon! Suuritöinen oli mutta lopputulos sen arvoinen (vaikka onkin vänkyrä)!

Romukehys

2011-08-01T22:39:00.003+03:00

Näin keväällä Kierrätystehtaalla myynnissä romukehyksiä. Otin kyllä silloin käyntikortin mutta hukassahan se on, joten en nyt tähän hätään muista kuka niitä myi (no mut hei, google... Myyjä taisi olla tämä.). Tietysti eka ajatus mielessä oli että haluun tehdä tuollaisen!!! Niissä siis oli PALJON kaikkea pientä tilpehööriä ja sitten maalattu yksiväriseksi.

Sitten ajatus jäi muhimaan enkä koskaan muistanut kerätä romuja kasaan kunnes yksi päivä töissä mietin että tässähän sitä on, vaikka mitä sälää! Niinpä otin taskut täyteen sopivaa rompetta ja tein kehyksen töihin, taukohuoneeseen. Ikäänkuin harjoituskappaleena ;D

Sitten piti enää keksiä että mitä siihen kehystän. Onneksi Fingerpori tarjosi apua tähän ongelmaan.

Ennen maalausta:

Ja valmiina:

-Kyllä jokaisen suomalaisen on nähtävä Koli! On se niin unohtumaton kokemus!
-No jaa.

Hupsista

2011-07-31T13:25:00.010+03:00

Ehkä joku muistaa mun Missä Vallu -pipon?

Pesin sen eilen. Normipyykin seassa, 1200 kierroksen linkouksella.

Ja keräsin puoli tuntia langanpätkiä joka ikisestä vaatekappaleesta jotka olivat olleet koneessa.

Joten tästä lähtien tupsulliset asiat käsinpesuohjelmalla ;D

Ja mua vaan nauratti koska olin hyvällä tuulella ja laittautunut nätiksi, valmiina lähtemään laittaan jalalla koreasti. (Mulla oli shortsit tuolla alla vilkkumisvaaran vuoksi, huom!)

Kukkapanta Urban Outfittersistä, Edinburghista.

Puuhastelua

2011-07-24T21:36:00.005+03:00

Kommenttiosastolla on nyt kovasti(?) kyselty Keri Smithin kirjojen perään ja ajattelin nyt sitten kaivaa Messin esille ja katsoa josko sitä puuhastelisi jotain pitkästä aikaa.

Oma Keri Smith -innostuksenihan lähti pari vuotta sitten Wreck This Journalista, siihen liittyvät merkinnät löytyvät tästä klikkaamalla. Sitten ilmestyi This is not a book, mutta en hurjasta ennakkohypetyksestäni huolimatta jaksanut tehdä siitä juuri mitään silloin, saas nähdä miten nyt kun se on antanut hetken marinoitua kirjahyllyssä. Mutta ne muutama juttu joita olen tehnyt siitä, löytyy tästä klikkaamalla.

Ja tämä Mess on siis uusin näistä ja toistaiseksi kirja on ollut koskemattomana. Ärsyttää koska monessa pitää leikata sivu irti voidakseen suorittaa tehtävän ja siinä menee sitten kääntöpuolen jutut samalla! Ja sivut on tosi ohuita, kaikki tussit menee suoraan läpi, ärsyttää! Vaikka tarkoitus onkin sotkea, en halua että edellisen sivun sotkut peittää jo valmiiksi seuraavan sivun! Näistä syistä esim tuossa yhdessä huijasin ottamalla valokopion sen sijaan että leikkaan kyseisen sivun irti.

Nämä kuvat sitten suurenee klikkaamalla että näkiskin jotain, nääs.

Pitää jotain päivittää koska uuden ulkoasun vuoksi kuitenkin esim blogilistalla väitetään että täällä olisi jotain

2011-07-22T00:10:00.002+03:00

Näin tällaisen Pinterestissä ja piti piirtää omiinkin sormiin ja mennä söpöileen miehelle silleen että kato ku söpööööö!

Ei mulla muuta.

Paitsi että sori Salka kun otin saman fontin! Tajusin vasta jälkikäteen.

Eikä ole edes joulu!

2011-07-19T20:00:00.010+03:00

Kesäloma on siitä kiva että näemmä silloinkin saa lahjoja :D Ja jos ei muuten niin itekin voi ostaa ;)

Mieheni oli Suomi-roadtripillä ukkoporukalla ja ne olivat käyneet ostamassa tuliaisia. Olenihan woot tästä eleestä koska ensinnäkin, milloin miesporukka käy viikon kestävällä ryyppyreissulla ostamassa naisilleen tuliaisia? Ja miten voi oikeesti osata ostaa jotain noin ihanaa!!!

Piimäpussi oli täynnä toffeeta. Ylläri että olen syönyt ne jo aikoja sitten. Tuota pussia en malta hävittää, en sitten millään :D Lisäksi aivan supersöpöt neulepuikot! Mun mies on paras mies ikinä!

Hyvät lahjat voi olla myöskin sukuvika koska kun mieheni sisko vieraili meillä eilen miehensä kanssa, toivat he meille tällaisen setin. Ihan mun näköinen pannunalunen! Ja vihreitä muumimukeja mätsäämään meidän vihreään keittiöön. Ihania :)

Skotlannin reissussa ostin tietysti itse puoli rinkallista kaikkea mahdollista mutta tämän rouvalompakon minulle osti matkakumppani, kiitos äiti! :) Mä kuolasin tätä moneen kertaan ja eihän sitä sitten ilman sitä voinut Suomeen palata. Edellinen lompakkoni oli todellakin jo vähän liian kulunut.

Ihana tuo Ness, katsokaa vaikka kotisivut.

Joo ja sitten kun olin ihan alkulomastani ystäväni kanssa Tallinnassa, tein järkyttävän valinnan eli jätin kaikki viinat ostamatta jotta voisin jotenkin perustella itselleni sen että mun on ihan ok ostaa uusi tuoksu.

Vaikka ihan ilman viinoja ei kuitenkaan selvitty kun jotain piti ostaa ihan vaan niin valloittavan tölkin takia ;)

Viimeistä lomaviikkoa viedään, onneksi tämä kaikki uusi materia vähän helpottaa sitä tuskaa että ensi viikolla täytyy palata töihin.

Ja kohta päästään takaisin blogin varsinaiseen aihepiiriinkin, kait. Olen tehnyt koko kesän melko suuritöistä hyshys-projektia ja kun sen sain valmiiksi, aloittelin toista iso hyshyssiä. Heh :D Mutta Ravelryssä on jo se ensimmäinen nähtävillä, blogiin sitten kun niiden aika on ;)

Ei mennyt niin kuin antiikkia antiikkiassa

2011-07-18T10:22:00.000+03:00

Ostin reilu vuosi sitten "hopealusikkakorvikset" Kierrätystehtaalta. Ei ne varmaan koskaan väittäneetkään että olisivat hopealusikat, kai mä vain luulin niin. Olen pitänyt noita kaikenlaisissa ns. hienommissa tilaisuuksissa ja kuvitellut olevani kovinkin elegantti mutta viikonloppuna äitini huomasi heti etteivät ne ole oikeat ruusulusikat. Mä vähän sitä joskus kyllä mietinkin että ovat aika painavat ollakseen hopealusikat mutta kun elin niin syvässä uskossa että ne ovat, en koskaan kyseenalaistanut asiaa.

Mutta joo, kaivettiin vertailukappale esiin jotta voin ottaa nämä kuvat. Nyt näette kaikki miten hölmöä höynäytetään. Äiti sanoi että ruusulusikat olivat aikoinaan niin suosittuja että niistä tehtiin halpisversioita joita myytiin kaiken maailman HobbyHalleissa. No jes!

(kuvat suurenevat klikkaamalla)

Ensin olin kauhean närkästynyt ja ajattelin myydä nuo koska en minä halua mitään helskatin peltilusikoita korvissani kiikuttaa kun kaikki jotka jostain jotain tietää, näkee kilometrin päähän että ne on feikit. Nyt olen jo vähän rauhoittunut ja ehkä pidän ne sittenkin itselläni. Mutta kiukuttaa, jumankauta!

leikisti pallo vaikka muistuttaa kuutiota

2011-07-17T14:14:00.003+03:00

Neuloin tällaisen "pallon" siskoni koiralle (pentu!!!) joka tykkää järsiä mun käsivarsia. Ajattelin että seuraavan kerran kun se juoksee hampaat ojossa mua kohti, tungen pallon sen suuhun. Ja se tykkäsi pallosta tosi paljon. Oikein mieltä lämmitti kun se oli niin kiva että hajosikin vähän heti. Mutta mitä muuta sitä voisi olettaakaan? Tää oli kiva, vaikka siitä ei tullutkaan kovin nätti ja timmi pallo. Riittäähän siitä iloa vielä pitkään.

Ohje Ravelrystä, täällä.

Niin, mikäs siinä ajellessa ;)

2011-07-14T00:14:00.004+03:00

Tuo jäi aivan hillittömän löysäksi, yleensä pyrin siihen että neuleita ei oikein helposti pystyisi liikutteleen/pyöritteleen mutta tuo on monta numeroa liian iso. Oli vaan sen verran kiire (tai siis en viitsinyt vitkutella kun ensin olin ruikuttanut että poiketaan Vaasassa vaikkei se varsinaisesti ollut matkan varrella ensinkään) ettei ehtinyt etsiin parempaa paikkaa ja johonkin se vain oli laitettava :D Oli kyllä hyvä että poikettiin Vaasassa sillä käytiin syömässä ja tarjoilija unohti kertoa tilauksemme keittiöön ja asian tajuttuaan oli siitä niin älyttömän pahoillaan että saatiin ilmaiset jälkiruuat ;)

Neulegraffiti

2011-07-11T16:06:00.005+03:00

Semmonen.

Ja nyt menen takas kiukuttelemaan kamerani linssin hajonnutta automaattitarkennusta ja sitä etten halua ostaa uutta putkea. Kyseessähän oli se ihan peruspaskavakiolinssi ja sitten vaan vittuillaan että kuka semmosta edes käyttää. Minä. No olishan joku päheempi kiva mutta kyllä sitä kaikkea muutakin voi ihminen haluta samalla rahalla. Jos joku putkihifistelijä haluaa välttämättä päästä eroon siitä peruspötkylästään aivan naurettavan älyttömän halvalla niin voi ottaa yhteyttä. Tosta omastani voi varmaan askarrella kukkaruukun koska pelkkä manuaalitarkennus on mulle vähän liian hardcorea.

Jumpe!

2011-07-10T17:51:00.003+03:00

Joo, olen palannut Skotlannista jo "ajat sitten". Tässä on jo ehditty nauttiin taas Suomen kesästäkin. Mä kuvailin näitä pätkiä alunperin ihan toisenlaista videota varten mutta kun iMoviessa on tällaisia valmiita traileripohjia, jossa on kaikki musat ja lokerot valmiina kunhan lätkäisee tekstit ja videopätkät, niin ajattelin kokeilla. Ja vähän tuli hienompi mitä se mun alkuperäinen suunnitelma :D Ja koko paskan väsäämiseen meni ehkä 5 min.

Eli tässä vähän kesäajelufiilistä ^_____^

Tosta tuli nyt niin trailerifiilis että on pakko päästä katsoon joku leffa :D Tuli jo ihan popcornin nälkäkin!

Happy Ness @ Loch Ness

2011-07-05T23:25:00.003+03:00

Taskuhousut

2011-07-03T22:20:00.010+03:00

Kun tein tuota highlight-matkustelumerkintää, rakastuin uusiksi taskufarkkuihini jotka tuunasn pari vuotta sitten. En viitsi linkittää ko. postaukseen koska mua ärsyttää se että olin silloin vähemmän überläski. Mut joo, hehe. Mun piti joka tapauksessa paikata mun kesäfarkut koska niistä tursusi reisiläski ulos ja päätin sitten samalla vaivalla ommella niihinkin taskut. On nyt melko samikset sitten niihin edesmenneisiin. Varsinkin kun taskutkin yhtä lukuunottamatta samat (leikkasin ne talteen aikoinaan).

Nämä on nyt vähän huonot esittelykuvat koska näissä ei kuvattu itse farkkuja.

Tämän kuvatekstinä olisi niin kuin että "Hei hetkinen, miten päädyin Kreikkaan?"

On vahvasti sellainen kutina että Edinburghin highlight saattaisi olla Calton Hill.

(Ps. älkää ruvetko onnitteleen, en ole raskaana, vaikka valitettavasti kuvista voisi luulla toisin. Sitä vaan mietin että jos mä joskus oon raskaana, miltä mä näytän silloin?)

Lomallahan saa päivittää kaikkea turhanpäivästä

2011-07-02T13:08:00.002+03:00

Aivan järjettömän suloiset Hello Kitty -crocsballerinat! Vaikka olen peruscrocsien vihaaja niin en voi olla nostamatta hattua kenkäfirmalle joka tekee noin helkkarin suloiset ja mukavat kengät koossa 41-42 (ja maksaakin vain 30 e). KIITOS!!! :)

Terveisin räpyläjalka jolle sopii "oikeasti kivoista" kengistä noin yksi tuhannesta joita sovitan.

Kesäpunaista

2011-07-01T12:00:00.001+03:00

Kesäväriviikon perjantai (viimeinen päivä)

(laivakuva koska kävin tiistaina Tallinnassa, tsihhii!)