Sivut

lauantai 23. helmikuuta 2019

Yksisarvisten karvanlähtöaika Kiasmassa

Nyt on taas lapsillekin tosi kiva näyttely Kiasmassa (Nerverscape VIII). Esikoinen on fiilistellyt vieläkin sitä, kun Kiasmassa oli muutama vuosi sitten näyttely, jossa valtavia virkattuja asioita, joihin sai mennä sisälle (käytiin siellä useaan kertaan, mutta yksi postaus aiheesta löytyy ainakin täältä). Se toki aina vähän harmittaa niin lasta kuin aikuistakin, kun tosi kiva näyttely päättyy ja tilalle tulee jotain, mikä ei välttämättä ole ihan yhtä huikean mahtavan paras. Sama homma nyt myös Amos Rexin kanssa, saa selittää lapselle, miten näyttelyt vaihtuu ja aina ei voi voittaa.

Mutta tiesin heti, kun ensimmäisen kerran kuulin Kiasman uudesta "karvanäyttelystä", että no nyt lapsetkin varmasti taas innostuvat. Ja kyllä, todellakin innostuivat.


Värikkäät tekokuituhiukset valloittavat tottakai. Koko iso tila näyttää räjähtäneeltä sateenkaarelta tai yksisarvisten karvanlähtöajalta. Karvoja sai hellästi koskea (mutta ei tietenkään repiä) ja taidehommelit, joita saa koskea tai muuten osallistua itse, on tietenkin niitä parhaita, etenkin iältään sormilla laskettavissa olevien taidekriitikoiden mielestä.


Ja itsellenikin on aivan yksi lysti, mikä tämän sanoma tai idea on, tykkäsin siitä.


Ja enää en ole niin vauhkona mahdollisten täitartuntojenkaan suhteen, sillä päiväkodista ne kaikki loiset tulee joka tapauksessa, jos on tullakseen. Okei, hirvitti mua vähän (aika paljon) kun lapset painoivat päänsä noihin karvoihin monien muiden tapaan, mutta yritän olla ajattelematta asiaa.



Oli jo pitkä päivä takana, joten ei kierretty Kiasmassa tällä erää mitään muuta kuin nämä viidennen kerroksen karvat. Kiitos Museokortin, ei tarvinnut suorittaa ns koko rahan edestä.



Kotonakin vielä lasten kengistä roikkui iloisen värikästä tekohiusta.


Instagramissa minua seuraavilta ei varmaan ole jäänyt huomaamatta, että yritän suorittaa tänä vuonna museohaastetta, mikä löytyy Museokortin nettisivuilta ja sisältää 50 haastetehtävää museoissa tai teeman ympärillä suoritettaviksi. Minulla on nyt rastittuna 17 kohtaa ja olen yrittänyt oikein säästellä, etten suorita liikaa kerrallaan, sillä haluan nautiskella. Eilen muuten käytiin Vantaan taidemuseo Artsissa, missä aukesi myös uusi näyttely. Suosittelen tsekkaan, jos käytte huudeilla, sillä se on aina ilmainen ja ihanan matalan kynnyksen paikka mennä just esim lasten kanssa. Ja tätä Kiasmaa suosittelen tottakai myös.

4 kommenttia:

  1. No onpas siellä karvaa :D hauskalta näyttää. Vielä hauskempaa olisi kuulla joku syvällinen selitys/ tulkinta joktakulta taideasiantuntijalta tähän päälle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienon taustan luo lähikuviin nuo karvat.
      Tuossa kauempaa otetussa kuvassa, missä näkyy paljon ihmisiä, näyttää kuin ihmiset poukkoilisivat jättimäisen suoliston keskellä.

      Poista
    2. Kiasman sivuilla kerrotaan näyttelystä näin:

      "Hiukset, sekä aidot että keinotekoiset, ovat Shoplifterille tärkeä materiaali ja tavaramerkki. Taiteilijan mukaan hiukset ovat jäänne villistä alkuperästämme ja niiden avulla kerromme keitä olemme. Taiteen materiaalina hiukset herättävät myös ristiriitaisia tunteita: karvainen teos voi olla samanaikaisesti houkutteleva ja vastenmielinen.

      Installaation nimi viittaa hermoihin (nerves) sekä toisaalta maisemaan (landscape). Teos heijastelee taiteilijan kiinnostusta aivotutkimukseen ja neurotieteeseen. Teoksen takkurihmastot muistuttavat rakenteeltaan hermosoluja, mutta Shoplifter toivoo taiteen myös vaikuttavan aivoihin. Hän uskoo, että kun aistimme voimakkaita värejä, aivoissa vapautuu serotoniinia, joka kohottaa mielialaa.

      Shoplifter haluaa herättää ilon ja onnen tunteita, sillä ”onnelliset ihmiset kohtelevat toisiaan paremmin”.

      Poista
    3. Ja haha, totta tosiaan, jättimäinen (yksisarvisen) suolisto :D

      Poista