5

Perinteet on ihania. Mutta siinä vaiheessa jos tuntuu olevan joku perinne joka hemmetin viikonlopulle vuodessa, mutta kivoja tapahtumia ja menoja olisi pilvin pimein, voi se alkaa jo hieman ahdistaa. Linnoitustontun kierros Suomenlinnassa kestää onneksi joulukuun ekasta päivästä loppiaiseen saakka, joten on jonkinlaiset mahdollisuudet saada se sopimaan aikatauluihin ja kokeilla, olisiko tästä kenties uudeksi perinteeksi vai jääkö kertakokeiluksi, vaikka muuten olisikin jo ihan hirveästi kaikkea. No, tästä yli kuukauden pituisesta tapahtumasta kestosta huolimatta me ei olla koskaan ehditty, tai viitsitty/jaksettu mennä, vaikka se kuulostaa ihan hurjan kivalta. Haluaisin syyttää vähäistä valon määrää ja talviaikaan olevinaan niin kovin harvakseltaan kulkevia Suomenlinnan lauttoja (tiedän, se on tasan vain ja ainoastaan suunnitelmallisuudesta kiinni, että joutuuko odottaan lauttaa 50 minuuttia vai osaako tulla sopivasti silloin, kun se oikeasti lähtee, köh köh).

Sisko oli käymässä Hesoissa sunnuntaina ja lähti mun ja lasten kanssa Suokkireissulle. Ei oltu taidettu kumpikaan käydä Suomenlinnassa nimenomaan talviaikaan, saatika joulun aikaan.

Haettiin linnoitustontun reitin kartta infosta, saatiin myös kynä, sillä en ollut ymmärtänyt varautua moiseen. Karttaan on siis merkitty paikat, joista voi löytää tontun ja tontun yhteydessä on aina jokin kysymys ja vastaukset kirjoitetaan niille tarkoitettuihin paikkoihin kartan yhteyteen. Jos täytetyn kartan palauttaa infon aukioloaikana, saa kuulemma jonkin yllärin. Me päästiin kierrokselle vasta sen verran myöhään päivästä, että ei ollut toivoakaan ehtiä takas ennen kuin info sulkee ovensa. Mutta ei se mitään, meillä oli tosi kiva tonttukierros siitä huolimatta.

Kuten on ehkä saattanut joskus käydä ilmi, esikoinen rakastaa karttoja (karttasovelluksia ja myös perinteisiä karttoja) ja on ihan ässä suunnistaan. Minä taas rakastan joulua ja tonttuja ja kaikki tykätään retkistä, joten tämähän oli kuin meille tehty.

Kun päästiin Suomenlinnan leikkipuistoon asti, totesi porukan pienimmäinen, että nyt just lakkas tontut kiinnostelemasta, joten hän jäi sinne siskoni kanssa ja kiersin jäbän kanssa loput tontut. Tai no, totuuden nimissä ei ihan kaikkia kyllä kierretty, mutta sen verran, että meillä ehti oleen oikein kivaa ja tunnelmallista laatuaikaa Suomenlinnassa. 

Eksyttiin kahdesti kun yritin olla karttavastaava (olisi vaan pitänyt antaa pojan suunnistaa), mutta se ei hattaa, sillä bongattiin tosi hauska kissa, joka istuskeli aika korkealla ikkunalaudalla.

Suomenlinnan lelumuseo oli jo sulkemassa oviaan siltä päivältä, kun päästiin heidän tonttuikkunalleen saakka. Harmi, sillä ei olla koskaan käyty siellä ja se näytti todella tunnelmalliselta ja ihanalta! Eihän sitä tiedä, vaikka vielä käytäisiin etsimässä loputkin tontut ennen loppiaista ja käytäisiin tsekkaamassa myös se lelumuseo.

Jouluinen Suomenlinna itsessään oli ihan kiva, mutta ilman tonttukierrosta ei mitenkään erityisen säväyttävä. Ihana retkikohdehan se on aina, oli joulu tai ei. Etukäteen vähän pelättiin, miten kylmä siellä on ja oltiin varauduttu ihan övereillä lämmikemäärillä, mutta meillä kävi hyvä tuuri, sillä siellä ei jostain syystä tuullut juuri lainkaan eli ei ollut myöskään kylmä.

Ihanaa, kun järjestetään tällaista ilmaista joulukivaa, mikä ei ole edes sidottu sen kummemmin aikatauluihin, kunhan kartan noutaa infon aukiolojen puitteissa.