Tammikuun eniten odottamani juttu on täällä taas, eli LUX Helsinki. Tapahtuman faneina oltiin heti ensimmäisenä päivänä liikenteessä.
Tämä oli kolmas LUX, mihin ollaan osallistuttu ja odotukset olivat edellisten vuosien jäljiltä korkealla. Vähän kävi köpelösti, kun seistiin Esplanadin puistossa (reitin aloituspiste) paria minuuttia vaille viisi venaamassa, milloin se oletettavasti todella spektaakkelimainen valoteos laitetaan päälle. Minuutin yli viisi ei vieläkään alkanut tapahtua ja ympärillä olevat ihmisetkin liikehtivät levottomasti, että mikä kestää, koska alkaa. Sitten viimein kun ymmärrettiin googlettaa, että millainen valoshow siellä pitäisi olla, tajuttiin, että mitään massiivisen suurta ja spektaakkelimaista ei ole Espalla tiedossa, vaan teokset olivat pienen pieniä ja niitä ei sen valtavan väenpaljouden seasta kaikkia edes bongannut. Seuraavakin teos reitin varrella oli minun mielestäni aika plaah ja alkoi jo epätoivo iskeä. Mitään erityistä helmeä en kyllä tältä vuodelta osaa nimetä ja Tuomiokirkon teoskin oli epäkunnossa juuri silloin, kun olimme paikalla.
Kuopus meinasi perinteitä kunnioittaen nukkua koko kävelykierroksen rattaissaan, mutta havahtui kuitenkin kierroksen loppupuolella hereille ja bongasi taivaalta pienen pienen valon. Siskoni nosti hänet rattaista ja yritti esitellä vieressä olevaa näyttävää valoteosta, mutta pikkuinen tuijotti vain intensiivisesti taivaalle. Koko viikon sairastellut lapsi roikkui vetelänä sylissä pää notkollaan katse tyhjänä taivasta kohti ja hetken jo oltiin huolissaan, että hän ei jaksa enää kannatella päätään lainkaan. Ennen kuin meinattiin soittaa ambulanssi, älyttiin se pieni valopilkku, mitä hän tuijotti. Että siinä spektaakkelmaisin juttu LUXista 2-vuotiaan näkökulmasta. Kyseessä oli mitä ilmeisemmin sodanaikainen valonheitin, mikä oli sytytetty LUXin yllätysvieraaksi.
Meni nyt ehkä vähän valittamisen puolelle, mutta oikeastihan tapahtuma on kyllä tosi kiva. Se on ilmainen ja ajankohta on täydellinen, sillä tähän aikaan vuodesta ei ihan ruuhkaksi asti ole kiinnostavia tapahtumia. Kävelyreitti sopii kaikenlaisille porukoille (reitti on esteetön) ja valoteokset ovat parhaimmillaan todella upeita.
Joten kyllä, ehdottomasti kannatti lähteä. Teokset on esillä 10.1. asti klo 17-22.
Aiemmat postaukset:
LUX 2017
LUX 2016
Tämä oli kolmas LUX, mihin ollaan osallistuttu ja odotukset olivat edellisten vuosien jäljiltä korkealla. Vähän kävi köpelösti, kun seistiin Esplanadin puistossa (reitin aloituspiste) paria minuuttia vaille viisi venaamassa, milloin se oletettavasti todella spektaakkelimainen valoteos laitetaan päälle. Minuutin yli viisi ei vieläkään alkanut tapahtua ja ympärillä olevat ihmisetkin liikehtivät levottomasti, että mikä kestää, koska alkaa. Sitten viimein kun ymmärrettiin googlettaa, että millainen valoshow siellä pitäisi olla, tajuttiin, että mitään massiivisen suurta ja spektaakkelimaista ei ole Espalla tiedossa, vaan teokset olivat pienen pieniä ja niitä ei sen valtavan väenpaljouden seasta kaikkia edes bongannut. Seuraavakin teos reitin varrella oli minun mielestäni aika plaah ja alkoi jo epätoivo iskeä. Mitään erityistä helmeä en kyllä tältä vuodelta osaa nimetä ja Tuomiokirkon teoskin oli epäkunnossa juuri silloin, kun olimme paikalla.
Kuopus meinasi perinteitä kunnioittaen nukkua koko kävelykierroksen rattaissaan, mutta havahtui kuitenkin kierroksen loppupuolella hereille ja bongasi taivaalta pienen pienen valon. Siskoni nosti hänet rattaista ja yritti esitellä vieressä olevaa näyttävää valoteosta, mutta pikkuinen tuijotti vain intensiivisesti taivaalle. Koko viikon sairastellut lapsi roikkui vetelänä sylissä pää notkollaan katse tyhjänä taivasta kohti ja hetken jo oltiin huolissaan, että hän ei jaksa enää kannatella päätään lainkaan. Ennen kuin meinattiin soittaa ambulanssi, älyttiin se pieni valopilkku, mitä hän tuijotti. Että siinä spektaakkelmaisin juttu LUXista 2-vuotiaan näkökulmasta. Kyseessä oli mitä ilmeisemmin sodanaikainen valonheitin, mikä oli sytytetty LUXin yllätysvieraaksi.
Meni nyt ehkä vähän valittamisen puolelle, mutta oikeastihan tapahtuma on kyllä tosi kiva. Se on ilmainen ja ajankohta on täydellinen, sillä tähän aikaan vuodesta ei ihan ruuhkaksi asti ole kiinnostavia tapahtumia. Kävelyreitti sopii kaikenlaisille porukoille (reitti on esteetön) ja valoteokset ovat parhaimmillaan todella upeita.
Joten kyllä, ehdottomasti kannatti lähteä. Teokset on esillä 10.1. asti klo 17-22.
Aiemmat postaukset:
LUX 2017
LUX 2016
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti