Yhteistyössä: Visit South Coast Finland
Viimeinen postaus bloggaajamatkalta Lohjalta. Kohteena Tytyrin elämyskaivos, joka on juuri uudistunut! On ollut kova hinku päästä tänne jo parin vuoden ajan ja nyt viimein se tapahtui! Oikeastaan ihan hyvä, että tuli käytyä ensin ihan aikuisporukalla, en ihan täysin vakuuttunut siitä, että mahtaisko mun poika innostua tästä samalla mitalla kuin äitinsä, mutta eihän sitä tiedä, ennen kuin kokeilee.
Insinöörinä minuun teki tietenkin lähtemättömän vaikutuksen Suomen nopein hissi. Tytyrin kaivosalueella on nimittäin KONEen hissien testauskuilu ja elämyskaivokseen laskeudutaankin siis vaatimattomasti Suomen nopeimmalla hissillä. 110 metrin syvyyteen laskeutumisessa ei kauaa nokka tuhissut, sekunneissa mentiin (toisin kuin erinäisessä VVO:n vuokrakämpässä Vantaan Martinlaaksossa, missä kolmanteen kerrokseen nouseminen hissillä kesti useita minuutteja), eikä se edes tuntunut missään! Paitsi kun tuli hissistä ulos, jouduin itse ainakin ottaan muutaman sivuaskeleen kun nupissa heitti. En tiedä, johtuiko älyttömän nopeasta hissistä vai ylipäätään siitä, että oltiin niin syvällä maan alla. Ehkä jälkimmäisestä.
Kaivokseen ei pääse vieraileen ominpäin, vaan yleisökierrokset ovat tiettyihin kellonaikoihin, jolloin maan uumeniin mennään oppaan johdolla. Kuulemma ilman mitään erikoistapahtumaa ei lippuja tarvitse välttämättä etukäteen varata, vaan mukaan mahtuu kyllä. Tapahtumien ja teemakierrosten aikaan on sitten syytä ostaa liput ennakkoon.
Ihan hirveästi en bongannut lapsille tarkoitettua osallistuttavaa tekemistä, mutta toisaalta tällä kierroksella eivät lapset pääasiassa olleetkaan. Toki jo kaivos itsessään on melkoinen elämys, joillekin ehkä jopa jännittävä.
Meidän poika olisi kuitenkin varmasti innoissaan nähdessään nämä raiteet, joita pitkin itse asiassa vielä joitain vuosia sitten on museovieraatkin laskettu paikalle.
Tytyrin kaivos on kalsiittikaivos, Suomen kolmanneksi suurin kalkkikaivos. Kivi on niin vanhaa, ettei siinä ole edes fossiileja.
Hävetti ihan, miten suuri aukko mun yleissivistyksessä oli kaivoshommiin liittyen, mutta taas sitä kuitenkin viisastui monessa asiassa.
Lapsille sain vietyä tuliaiseksi ihan itse murskaamani kiven palaset (joista oli innoissaan lähinnä minä itse).
Kaivoshistoriaan ja kaivostyöhön liittyvien infopläjäysten lisäksi elämysmuseoon oli tuotu myös taidetta.
Mutta ehdottomasti parasta ja vaikuttavinta kaikesta oli havaita, miten maan alla mittasuhteet ja matkat todellakin vääristyvät. Miten valtavaan kaivoskuiluun kurkkaamalla ei osaa lainkaan hahmottaa, että pohjalla näkyvät kivet ovat oikeasti omakotitalon kokoisia, ja että se pienen pieni piste takaseinällä on aidon ihmisen kokoinen nukke. Huikeinta oli, kun valoshow alkoi, Edward Griegin vuorenpeikkojen tanssi kaikui ja seinämillä tosiaan saattoi bongata vuorenpeikkoja...
Kaivokseen mennään kypärät päässä, se kannattaa huomioida kampauksen suhteen ja jos tuntuu siltä, että tuli lähdettyä liian kevyissä vaatteissa (kaivoksessa on viileätä), saa lainaan myös viltin.
Itse odotan ehkä vielä vuoden tai kaksi, ennen kuin vien lapseni tänne, mutta aivan varmasti sitten vien! Aikataulut ja lisäinfot löytyy Tytyrin elämyskaivoksen kotisivuilta.
Viimeinen postaus bloggaajamatkalta Lohjalta. Kohteena Tytyrin elämyskaivos, joka on juuri uudistunut! On ollut kova hinku päästä tänne jo parin vuoden ajan ja nyt viimein se tapahtui! Oikeastaan ihan hyvä, että tuli käytyä ensin ihan aikuisporukalla, en ihan täysin vakuuttunut siitä, että mahtaisko mun poika innostua tästä samalla mitalla kuin äitinsä, mutta eihän sitä tiedä, ennen kuin kokeilee.
Insinöörinä minuun teki tietenkin lähtemättömän vaikutuksen Suomen nopein hissi. Tytyrin kaivosalueella on nimittäin KONEen hissien testauskuilu ja elämyskaivokseen laskeudutaankin siis vaatimattomasti Suomen nopeimmalla hissillä. 110 metrin syvyyteen laskeutumisessa ei kauaa nokka tuhissut, sekunneissa mentiin (toisin kuin erinäisessä VVO:n vuokrakämpässä Vantaan Martinlaaksossa, missä kolmanteen kerrokseen nouseminen hissillä kesti useita minuutteja), eikä se edes tuntunut missään! Paitsi kun tuli hissistä ulos, jouduin itse ainakin ottaan muutaman sivuaskeleen kun nupissa heitti. En tiedä, johtuiko älyttömän nopeasta hissistä vai ylipäätään siitä, että oltiin niin syvällä maan alla. Ehkä jälkimmäisestä.
Kaivokseen ei pääse vieraileen ominpäin, vaan yleisökierrokset ovat tiettyihin kellonaikoihin, jolloin maan uumeniin mennään oppaan johdolla. Kuulemma ilman mitään erikoistapahtumaa ei lippuja tarvitse välttämättä etukäteen varata, vaan mukaan mahtuu kyllä. Tapahtumien ja teemakierrosten aikaan on sitten syytä ostaa liput ennakkoon.
Ihan hirveästi en bongannut lapsille tarkoitettua osallistuttavaa tekemistä, mutta toisaalta tällä kierroksella eivät lapset pääasiassa olleetkaan. Toki jo kaivos itsessään on melkoinen elämys, joillekin ehkä jopa jännittävä.
Meidän poika olisi kuitenkin varmasti innoissaan nähdessään nämä raiteet, joita pitkin itse asiassa vielä joitain vuosia sitten on museovieraatkin laskettu paikalle.
Tytyrin kaivos on kalsiittikaivos, Suomen kolmanneksi suurin kalkkikaivos. Kivi on niin vanhaa, ettei siinä ole edes fossiileja.
Hävetti ihan, miten suuri aukko mun yleissivistyksessä oli kaivoshommiin liittyen, mutta taas sitä kuitenkin viisastui monessa asiassa.
Lapsille sain vietyä tuliaiseksi ihan itse murskaamani kiven palaset (joista oli innoissaan lähinnä minä itse).
Kaivoshistoriaan ja kaivostyöhön liittyvien infopläjäysten lisäksi elämysmuseoon oli tuotu myös taidetta.
Mutta ehdottomasti parasta ja vaikuttavinta kaikesta oli havaita, miten maan alla mittasuhteet ja matkat todellakin vääristyvät. Miten valtavaan kaivoskuiluun kurkkaamalla ei osaa lainkaan hahmottaa, että pohjalla näkyvät kivet ovat oikeasti omakotitalon kokoisia, ja että se pienen pieni piste takaseinällä on aidon ihmisen kokoinen nukke. Huikeinta oli, kun valoshow alkoi, Edward Griegin vuorenpeikkojen tanssi kaikui ja seinämillä tosiaan saattoi bongata vuorenpeikkoja...
Kaivokseen mennään kypärät päässä, se kannattaa huomioida kampauksen suhteen ja jos tuntuu siltä, että tuli lähdettyä liian kevyissä vaatteissa (kaivoksessa on viileätä), saa lainaan myös viltin.
Itse odotan ehkä vielä vuoden tai kaksi, ennen kuin vien lapseni tänne, mutta aivan varmasti sitten vien! Aikataulut ja lisäinfot löytyy Tytyrin elämyskaivoksen kotisivuilta.
pakko kommaa, aina meinaa revetä perse jos joku puhuu vuoripeikkojen tanssista :D "laulun"nimihän on dovregubbens hall niin en tiedä miten siitä on ikinä voitu suomentaa jotain tollasta :D noniin mutta asiaan. ite kävin kans viime vuonna ekaa kertaa tuolla jolloin mentiin vielä pakuilla alas, kävellä sai portaat ylös jos halus (ite en todellakaan halunnu vaan olin melkeen ainoo joka palas autolla ylös). täytyykin mennä uudelleen kun kerta hissi on käytössä !
VastaaPoistasun tekstit on kyllä aina kivoja ja täältä saa hyviä vinkkejä itelle missä vois käydä :) mitä nyt oli vähän pakko valittaa tosta griegistä, eh.
Haa, mä en edes tiennyt sen alkuperäistä nimeä :D
PoistaJa kääk, portaita pitkin! Oisin mäkin varmasti valinnut pikkubussin xD
On siellä jo vuosia sitten menty hissillä, oisko välillä vaan pois käytöstä jos testattavia hissejä vaihdellaan tms?
VastaaPoistaNo nyt oli joka tapauksessa Suomen nopein hissi :)
PoistaOlen käynyt tuolla kolme kertaa, viime kerrasta on tosin aikaa, taitaa olla noin 14vuotta! Apua, miten aika kuluu ja lapset kasvaa! Menin joka kerta alas vanhalla kaivoshissillä, avovaunu kiskoja pitkin. Oikeaa kunnon kaivosmeinnkiä. Pois tulin jollakin kerralla modernilla nopealla hissillä. Viimeisellä kerralla muistan tulleeni kaivosvaunulla ylöskin, poika tuli rappuja, jotka on siinä sivussa. Jään kaipaamaan sitä vanhaa kaivoshissiä, se oli koko paikan mieleenjäävin kokemus, vaikka jäi sieltä muutakin mieleen.
VastaaPoistaSe kaivoshissi avovaunulla on varmasti ollut upea kokemus! Se oli mennyt epäkuntoon eikä sellaisenaan varmastikaan täytä turvallisuusvaatimuksia, korjaaminen olisi maksanut liikaa, siksi siitä on luovuttu. Harmi :(
Poista