Sivut

tiistai 18. elokuuta 2015

Lasten ja vanhempien filosofiakahvila

Saatiin kutsu tulla tutustuun veloituksetta tutun Leluteekki-bloggaajan vetämään filosofiakahvilaan. Se tuli hyvään saumaan siinä mielessä että olenkin pohtinut mikä voisi olla sellainen harrastus jota voisi esikoisen kanssa harrastaa mahdollisesti niin että tuleva vauva voisi olla mukana (jos on kiltisti), mikään naperojumppa kun ei siihen oikein sovi. Esikoisen kanssa käytiin vanhempainvapaan aikana vauva/taaperojumpassa ja avoimen päiväkodin musiikkijutuissa sekä sittemmin palatessani töihin alettiin harrastaan rokkimuskaria mikä järjestetään iltaisin joten se onnistuu töiden jälkeen. Filosofiakahvila vaikuttaa kyllä todella potentiaaliselta yli 3-vuotiaalle mutta tämän testikerran aikana valitettavasti kävi ilmi että lapseni ei ihan jaksanut keskittyä. Minuakin kyllä jännitti. Esimerkiksi lukiossa kaikista vastenmielisin kurssi minulle oli se pakollinen filosofia jota kohtaan mulla oli niin suuri asennevamma että ihmettelen edelleen miten mut päästettiin edes säälistä läpi. Mutta minkäs sille voi jos derivointi kiinnostaa enemmän. Muutama vuosi sitten työn puolesta kävin Esa Saarisen paripäiväisen seminaarin enkä kokenut valaistusta vieläkään. Lapsen isä on kuitenkin humanisti joten ajattelin ettei minun insinööriyteni välttämättä ole ollut dominoiva geeni tässä asiassa ja niin me menimme kokeileen 3-6 -vuotiaille suunnattua filosofikahvilaa. 


Filosofiakahvilassa lapsen luova ja kriittinen ajattelu kehittyy, lapsi oppii kysymään ja kyseenalaistamaan sekä etsimään ja perustelemaan vastauksia. Kielelliset ja sosiaaliset taidot kehittyvät ja vanhemmille kahvila tarjoaa aikaa keskittyä lapsen kysymyksiin ja ajatuksiin ja samalla tutustua muiden lasten vanhempiin (ja toki se kahvikin kuuluu asiaan). Jokaisella kerralla on teema johon tutustutaan konkreettisten esimerkkien kautta ja teemaa syvennetään askarrellen, leikkien tai sensomotoristen aktiviteettien kautta.



Totisesti tarvitsisin kyllä itsekin jotain älyllistä pohdintaa välillä, itsensä esitellessä kun piti kertoa lempipaikkansa enkä keksinyt muuta kuin kodin. Syytän raskautta ja sitä että olen viikkotolkulla vain haaveillut siitä että saisi maata sohvalla töissä käymisen sijaan, heh. No, nyt saankin. Vaikka kuten hyvin tiedätte, tykkään olla menossa ja tulossa ja käydä retkillä ym. Mutta oma koti ja keskeneräinen neule, ei ole pöllömpää sekään.

Tutustumiskerralla lasten kanssa käytiin kaksi eri "harjoitusta" läpi. Toinen kivien eroja ja samanlaisuuksia arvioiden, toinen sadun kautta jossa lapset pääsivät pohtiin miksi yksi eläin ei voi omia kaikkea vettä. Ihanasti monet jaksoivat keskittyä mutta oma lapseni ei ollut ainut laatuaan siinäkään että ei niin jaksanut. Lelut kiinnostivat enemmän. No, eivätpä kuitenkaan olleet häiriöksi muille. Ja uskon että toisella ja kolmannella jne kerralla olisi jo enemmän messissä.




Leluteekin filosofiakahviloiden ajat ja paikat ja hintatiedot löytyvät Leluteekin nettisivuilta.

2 kommenttia:

  1. Enpä ole tällaisesta kuullutkaan! Kiva, kun sä jaksat kokeilla kaikkea uutta ennakkoluulottomasti lapsen kanssa. Veisin omani tuonne oitis, jos vaan olisi lähempänä. Itse olen pitkän sivuaineen verran lukenut filosofiaa, mutta derivointi on mielestäni maailman turhinta :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitäähän sitä kokeilla :D Enpä tiedä onko siitä derivoinnista tosiaan juurikaan hyötyä ollut mutta kivaa aivojumppaahan se kuitenkin :D

      Poista