Sivut

lauantai 28. kesäkuuta 2014

Lättähatulla Porvooseen

Toukokuisen museojunareissun jälkeen päätiin että tätä lisää ja lättähatut ovat ehkä sympaattisimpia junia (tai siis oikeastaan kiskobusseja) koskaan joten arvata saattaa että reissuun lähdettiin!



Vaikka olen tiennyt lättähatun olevan nimenomaan kiskobussi, yllätyin silti siitä että se tosiaan ihan oikeasti kuulosti ja tuoksui vanhalle bussille. Siis semmoiselle missä on moottori kuljettajan vieressä. Ei, en ole niin vanha oikeasti mutta meillä vaan oli ihan todella vanha koulubussi 90-luvun alussa. Ääni ja tuoksu oli sama. Tämä vaan kulkee raiteilla ja on todella söpön näköinen!












Vinkkinä kerrottakoon muille ensikertalaisille että etenkin jos mukana on lapsia, älkää helvetissä menkö ensimmäiseen vaunuun vaan mahdollisimman taakse, siis kulkusuuntaan nähden. Juna tööttää paljon ja usein, asemille tullessaan/ohittaessaan, tasoristeyksiin tullessa (ja niitä tosiaan ON) ja muuten vaan jos joku sattuu lenkkeileen jossain näköetäisyydellä. Se ääni on aivan jäätävä kun ikkunat auki ajellaan! Lapsi otti sen aluksi aika coolisti mutta loppumatkasta kun väsy painoi ja yritti saada unta niin itkuhan sitä aina pääsi kun tuli se infernaalinen tööt. Muutkin lapset näyttivät loppumatkasta (jolloin tööttäilyä oli tiheämmin) istuvan sormet korvissa. Takaisin tullessa mentiin viimeiseen vaunuun ja tööttäilyt olivat vaan mukavan nostalgisia tunnelmannostattajia. Eli menkää taakse!






(Huolestuneille tiedoksi että raiteilla, jossa lapsi juoksi, ei ollut vaaraa liikenteestä ja siellä juoksi 10 muutakin lasta. Olen kyllä tarkka siitä minne hänet päästän kirmailemaan tämmöisessä ympäristössä.)












Oli kyllä taas aivan huippu reissu! Lättähatut on ihania, Porvoon vanha kaupunki on ihana ja rautatiemiljöössä hengailu on ihanaa. Ja eväät oli kohdillaan!

Ihana kesä ja ihanat junat ja loma vasta aluillaan!


Kesälauantaisten Porvoon lättähattureissujen infot ja aikataulut tämän linkin takaa. 

torstai 26. kesäkuuta 2014

Värssyveturi ja muita junajuttuja

Taannoin blogini lukija otti yhteyttä ja kysyi onko meillä jo aikoinaan VR:n 150-vuotisjuhlan kunniaksi tehty Värssyveturi-kirja sillä hän oli nähnyt niitä loppuja jaettavan ilmaiseksi lipunmyynnissä. What what what!?! Ei ollut mutta nyt on sillä hän tosiaan oli ystävällisesti ajatellut meidän junafania ja lähetti meille kirjan. Suurkiitos vielä! :)




Kirja pääsi heti muiden rakkaiden junatavaroiden iloiseen joukkoon. Vielä ei lapsi ihan lämmennyt tälle mutta uskon että tämänkin kirjan aika vielä tulee. Äiti itse on ainakin innoissaan!


Meillä olikin jo entuudestaan niistä 150 v -juhlatuotteista se VR:n värein ja logoin varusteltu Brio-juna (sitä muuten myydään myös Rautatiemuseossa, olen nähnyt). Muuten aika pitkälti kaikki coolit jutut on hankittu Rautatiemuseosta. Kuten tuo lähijunapalapeli, junanlähettäjän (karkki)keppi, junakirja ja lakki (joka on tosin vielä ihan liian iso, kokoa 54).


En tiedä ollaanko Rautatiemuseoon menossa nyt kesälomalla mutta kaikenlaista muuta juniin liittyvää aktiviteettiä on kyllä suunnitteilla! Joten varautukaa, junajuttuja on tulossa!





Jee!!!

keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Tilkkupeitto

Kaverin uudelle vauvalle. Sellainen se on pikkuveljen osa. Isoveljensä nimittäin sai kaksi vuotta sitten neulotun peiton, nyt ei yksinkertaisesti aika enää riitä joten vauvalahja tupsahti neulepuikkojen sijaan ompelukoneen paininjalan alta. Tilkkuja, tilkkuja. Taustakankaana yksivärinen trikoo. En jaksanut silittää enää lopuksi ja heti rupes harmittaan. Jakaa nyt netissä tämmöisiä ryppykuvia ja viedä vieläpä lahjaksi. Vaikka tiesin että pyykkiin se joutuu kuitenkin heti, vauvat kun vaan on sellaisia. Puklis.




Kylkiäiseksi vielä Marimekon yökkäri jonka eilen kylillä haahuillessani bongasin 50 % alennuksella. Oli niin söpö että oli ihan pakko! Ja vielä Bombon kortti niin se oli siinä!


Matkalla kyläpaikkaan poikkesin lankakaupassa, musta tuntuu että neuleinspis on pikkuhiljaa palaamassa!!!

perjantai 20. kesäkuuta 2014

Tauolle 80-luvulle

Viime kesänä telkkarissa pyöri Ylellä Lomamatka 70-luvulle -ohjelma. En nyt ala tässä avaamaan ohjelman ideaa sen kummemmin mutta siitä tietenkin tuli kipinä että haluaisi itsekin mennä kesäretkelle samaan tyyliin. Idea on vieläkin toteuttamatta tietenkin eikä siitä varmaan mitään tulisikaan kun koko ajan keksii asioita joista nyt ei ainakaan voi luopua, esim lapsen turvaistuimen soisi kyllä olevan tätä päivää. Itse asiassa tänä kesänä kuvaavat Lomamatka 80-luvulle -jaksoja, odotan tietenkin innolla milloin ne pärähtää ruudulle! Sitä odotellessa olen alkanut fiilisteleen oman lapsuuden automatkoja ja myöskin taloudellisista syistä ajattelin että nyt voisi tosiaan, kesä kun on, ottaa omat eväät sen sijaan että maksaisi itsensä kipeäksi ABC:n ruuista.

Niinpä leivoin tuota 80-luvun klassikkoa, mokkapaloja, evääksi. Että melkein perinteiset eväät, ei puutu enää kuin mummun leipoma ruisleipä ja omien marjapuskien punaherukkamehu. No mutta tämä on hyvä alku kuitenkin! Romantisoin tietenkin ajatusta sellaisesta P-paikasta missä on pöytä ja penkit ja sijaitsee vähän isosta tiestä sivussa mutta en tiedä missä olen semmoisia nähnyt sillä meidän reitille niitä ei osunut. Niin ei millään. Tarpeeksi monesta huonosta P-paikasta oltiin jo ajettu ohi ja takapenkiltä alkoi leviään tuoksu joka kertoi että nyt olisi hyvä päästä vaippavarikolle.

Unelmissani siis oltaisiin levitelty eväät puiselle pöydälle, paistateltu päivää luonnon helmassa kaikessa rauhassa mutta totuus oli se että ajettiin sadepilven alla satoja kilometrejä, eväät aseteltiin auton katolle, liikenne pauhasi niin että korvat soi, lapsi meinasi koko ajan karata ja mokkapalat olivat aivan liian överimakeita evääksi ilman sitä ruisleipää (no tietenkin). P-paikka oli bussipysäkin tapainen syvennys tiessä ja täynnä roskia. Tunnelma oli kireä kuin viulunkieli ja asetellessani otsatukkaani, kuulin vain kommenttia että luuletko että joku ottaa susta kuvan. Jep.

Ensi kerralla parempaa suunnittelua evästyspaikan suhteen.







Jaoin instassa ja facessa juhannuskuvaa tasan 10 vuoden takaa sillä ajatuksella että silloinkin oli kylmä ja hengissä selvittiin (että kuuluu ikään kuin asiaan) ja sain lähinnä kommentteja että "katoin eka että siinä on joku partajeesus" ja että "vaatteiden perusteella 30 vuoden takaa". Jep, menkööt samaan kategoriaan otsikon kanssa sitten. Siinä kuitenkin minä juhannuksena 2004.


Hyvää juhannusta ja ABC:n hampurilaisaterioita toivoo Hupsistarallaa!