Sivut

sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

Tyttöpeitto

Vauvanpeitto lahjaksi uudelle sukulaiselle. Tähän on inspiraatio ihan täysin Muita Ihania -blogista. Nuo kuviot ja värit ja reunavirkkaukset ja kaikki. On vaan niin ihania!

Peitossa 144 silmukkaa, valmiin peiton koko 67 x 59 cm. Puikot 3,5 mm ja lankana Novitan Miami (joo, oon hamstrannut eri vuosien värikartoista ihan sikana noita lankoja, yhden kauden väreistä kun ei riitä näin kivoihin juttuihin).


Nuo punaiset asiat on olevinaan rusetteja vaikka kukaan ei niissä rusetteja näekään koska ovat liian vierekkäin. No, aina ei voi onnistua.



Ja koska aina ennenkin jostain ihmeen syystä ihmisiä kiinnostaa näiden peittojen nurjat puolet niin kuvasin nyt sitten tällä kertaa ihan pyytämättä koska peitto oli jo menossa postiin. Kierrän langat aina kirjoneuletöissä toistensa ympärille max 4 silmukan välein (mutta ei ikinä samassa kohtaa kuin edellisessä kerroksessa), tällöin jälki pysyy siistinä ja tasaisena, ei tule löysiä silmukoita ja langanjuoksut eivät jää niin pitkiksi että niihin kukaan epähuomiossa hirttäytyisi tms.


Aika ihana :')

51 kommenttia:

  1. Ei taas sulosempi ja lämpimämpi vois lahja olla! Ihme "täti" oot neulomaan :)

    VastaaPoista
  2. Äläs nyt vähättele :) Peitto on superihana :)
    Leena N.

    VastaaPoista
  3. Aivan upea, jälleen kerran!
    Ja kyllä nuo punaiset minun silmissäni selvästi ruseteiksi muotoutuvat (:

    VastaaPoista
  4. Oih! Miksi mulla on vain poikia?!?!! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on nyt poikapeitto puikoilla, siitä tulee vähintään yhtä hieno! :)

      Poista
  5. Iiiiiks kun on hieno jälleen kerran! Rupesiko tekeen mieli tyttövauvaa? ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse asiassa ei, vaan just mietin että onneksi ei ole tyttöä niin ei tarvi vaaleanpunaista niin paljoo :D

      Poista
  6. Ei aika ihana vaan aivan mahtava! Mie en ikinä saa kirjoneuletta onnistumaan tasona (pyörönä kyllä), nurja puoli on vaan jotenkin niin vaikea :D Oisko siihen joku jippo?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei siihen taida olla mitään jippoa, kamalan hidastahan se nurja puoli on tehdä, siitä ei pääse mihinkään :/

      Poista
  7. TOSI ihana :) Kauheesti innostaa nää siun projektit aina itsekin kirjoneulontaan. Vitsi kun itseltänikin vaan löytyisi kärsivällisyys tuohon kirjoneuleen tekoon. Tässä yks päivä yritin, mutta ärräpäät senkun lens :DD

    Ja taas tämmöne jännä näköjuttu tapahtu. Katoin ekana että mitä tuossa kuvarivistössä oikein on, mutta heti kun luin, että rusetteja, niin silmissä tapahtu se semmonen näköjuttu, että nyt en poysty näkemäänkään siinä muuta kun niitä rusetteja :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoneule taitaa useimmiten vaatia paljon harjoitusta että lähtee sujumaan. Mä en sit taas ollenkaan kestä pitsineuleita, sekoan niiden kanssa aina ja menee hermot :D

      Munkin piti kauan siristellä että näin niissä muuta kuin rusetteja vaikka kaikki väitti ettei siinä näy mitään rusetteja :O

      Poista
  8. Minä vaan huokailen täällä <3

    VastaaPoista
  9. No on kyllä! Varsinkin nuo bambit, iiik! <3

    -piia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noi bambit on kyllä ihania, olen neulonut sellaisen kaikkiin kolmeen eläinsatupeittoonkin mitä olen tehnyt :)

      Poista
  10. Mä oon NIIN kade kun sun kirjoneulekäsiala on niin siisti! Myös nurjalta puolelta. Mulla meni ihan järki kun keväällä tein yhden minikokoisen Pilven reunalla -neuletakin! :D Täytyy ehkä vähän harjoitella tuota lankatekniikkaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen harjoitellut tätä lapsesta asti :D Ja silitysrauta auttaa aika paljon sitten lopuksi ;) ;)

      Poista
  11. Ooh! onpa ihana ja kyllä on taas niin siistiä jälkeä, takapuolellakin. En edes yritä tällä hetkellä, kun on mukamas niin monta muuta asiaa työn alla, mutta tarttee alkaa ajatella, koska tykkään kyllä kirjoneuleesta esim sukkia tehdessä ja eihän sitä opi kuin tekemällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, tekemällä sen vaan oppii. Mä melkein tykkään enempi tehdä kirjoneuletta tasona kuin pyörönä, en kyllä tajua että miksi koska onhan se pyörönä paljon kätevämpää!

      Poista
  12. Mahtava peitto! Osaisinpa itsekin neuloa...

    VastaaPoista
  13. Ihana! Riittäispä mullakin kärsivällisyys tommoiseen...

    VastaaPoista
  14. Aivan upeaa olet taitava ja huolellinen noissa töissäsi ,kelpaa näyttää
    taustakin ,aivan ihanaa jälkeä ja upea peitto

    VastaaPoista
  15. Voi hyvän tähen miten ihana! Kerrassaan upea, kylläpä kelpaa vauvan torkutella.

    VastaaPoista
  16. Aivan mieletön peitto, kuin taideteos! Ja tuo eläinlottotaulu on mainio idea - kolahti kun meilläkin ollut samanlainen lapsuudessa :)

    VastaaPoista
  17. Siis tää on jotain niin ihanaa ja upeeta. Voi kun osaisinkin tehä tommosen. (joo tekisin ton itelleni, on se niin ihana). En vaan osaa kirjoneuloa. Pitäisiköhän alkaa opetella? (vink vink siitä voi tehä opetuspostauksen).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen monesti miettinyt että pitäskö tehdä ohjepostausta kirjoneuleeseen mutta toisaalta sitten, internet on kyllä täynnä ohjeita ja etsivä kyllä löytää :) Mutta pidetään mielessä kuitenkin!

      Poista
    2. Jep oonki yrittänyt kattella kaikkia ohjeita, mutta en oo viä oikee osannut niitten mukaan tehdä. Pitää varmaan metsästellä vielä lisää ohjeita ja yrittää uudelleen.
      Mut liputan silti opetuspostauksen puolesta.

      ps. sun blogi on muutenkin ihan paras, koska oot niin kekselijästyyppi.

      Poista
    3. PItää katsoa jos joskus on aikaa ja inspiraatiota sopivasti opetukseen.
      Ja kiitos, ihanaa! :)

      Poista