Sivut

perjantai 15. helmikuuta 2013

Mielensäpahoittajan ystävänpäivä

Eilinen oli melkoinen mielensäpahoittajan päivä. Kovasti potki elämä päähän mutta hengissä selvittiin. Sen lisäksi se oli ystävänpäivä. Kyllä ne ruusut kummasti mielialaa nostattavat, varsinkin kun ne on ostettu lohdutusmielessä. Niin ja sekin tekee mielen iloiseksi että joku muistaa lahjalla sekä käsinkirjoitetulla kortilla, olkoonkin sitten viestintätoimistolta tai ei ;D


Vähänkö kivaa, koska mulla ei ole ollut esiliinaa aiemmin! Pannunalunenkin on kovin soma :)


No ruusut oli kyllä mieheltäni. (Kuvattu tänään ja jo ton näköisiä, höh)


Lähetin joitain ystävänpäiväkortteja tänä vuonna mutta eiväthän ne tietenkään kaikkien mieleen ole, koska ovat lähetetty vain kaupallisen ystävänpäivän vuoksi (mutta meitä on joka junaan, itse en pidä Facebook-toivotteluja minkään arvoisina). Kortteja on tietenkin kiva lähetellä muuten vainkin ja itse asiassa tänä vuonna ollaan saatu jo kaksi postikorttia ystäviltä. Tässä toinen jonka sain tällä viikolla, onko hieman paras? No on!


15 kommenttia:

  1. Miten oon aatellu ettei sua elämä päähän potkis...halaus <3
    Mut se mikä ei tapa se vahvistaa,eiks vaan?
    Mä oon sellanen essuhullu ja tuommosenkin tahtosin ,meidän köökissä essuja on yli tarpeiden,osan oon piilottanut laatikoihin etten paljastu...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se potkii välillä kovastikin :D En vaan pura sitä tänne koska tää on tämmöinen happy happy joy joy -blogi :P

      Essuhullu, ihanaa :D Mä en tosiaan oo koskaan käyttänyt. Vaikka tarvetta varmasti olisi, minä kun pyyhin käteni paidan helmaan leipoessani/ruokaa laittaessani!!!

      Poista
  2. Noi elefantit on ihania. Ostin postista pikkuessun poijjaalle jouluna :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noi on kyllä ihania. Mustavalkoinen on vaan aika raju mutta ehkä mä totun siihen :)

      Poista
  3. Olenko mie ainut joka ei tajua tuota postikorttia...? :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei sitä varmaan tajuakaan jos ei ole opiskellut molekyylibiologiaa. Ei siis sinänsä mikään hauska juttu vaan hauskaa että siitä on postikortti. Jostain alan museosta Ruotsista siis ostettu ja lähetetty :)

      Poista
    2. http://fi.wikipedia.org/wiki/Polymeraasiketjureaktio

      Poista
  4. Selitin M:lle, et tuolla museossa ois saanu eristää sipulin dna:ta ja sit ois saanu pcr:llä monistaa ja kaikkeeeeee! Sit se mietti hetken, et "eiks tuota nyt oo tehty iteki?" Olin silleen NO AIJAAA :D Sehän se just noissa on parasta, että saa mennä päteen museoon, et tajuaa ne kuviot :D Juuri siksi ollaan menossa heurekaan keväällä.

    Tuonne pcr:ään ois pitäny varata aika ja kuvien perusteella se ilmeisesti ois vaan lapsille. Harmi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä oon joskus yläasteikäisenä (vai lukio? En muista mut kumminkin käytiin siellä koulun kanssa) Heurekassa eristänyt sipulin dna:ta mut en sillon tajunnu siitä mitään ja olin muutenkin tosi plaah. Mut säilytin kuitenkin sen epparin missä se dna lillui :D

      Kyllä mäkin oisin ihan liekeissä varmaan nyt sitä tekemässä! Vaikken kyllä sitä silleen osaa et en käynyt ku pakolliset labrat noista hommeleista mut kaikki mikä vähääkään liittyy ni on pop xD

      Poista
  5. Sinulle on blogissani tunnustus! :) Tervetuloa vilkaisemaan :)

    http://suppiksen.blogspot.fi

    VastaaPoista
  6. Kiitos ystävänpäiväkortista! <3 Se oli tosi hieno, jääkaapin oveen pääsitte perheen kanssa edustamaan! Sanomattakin lienee selvää, että hyvää (myöhästynyttä) ystävänpäivää sinnekin ja kortteja en lähettänyt enkä facebookissa toivotellut, koska plaa plaa plaa...:D

    VastaaPoista
  7. No on kyllä tosi hieno ystävänpäiväkortti! :D
    t: toinen molekyylibiologi

    VastaaPoista