Sivut

maanantai 18. heinäkuuta 2011

Ei mennyt niin kuin antiikkia antiikkiassa

Ostin reilu vuosi sitten "hopealusikkakorvikset" Kierrätystehtaalta. Ei ne varmaan koskaan väittäneetkään että olisivat hopealusikat, kai mä vain luulin niin. Olen pitänyt noita kaikenlaisissa ns. hienommissa tilaisuuksissa ja kuvitellut olevani kovinkin elegantti mutta viikonloppuna äitini huomasi heti etteivät ne ole oikeat ruusulusikat. Mä vähän sitä joskus kyllä mietinkin että ovat aika painavat ollakseen hopealusikat mutta kun elin niin syvässä uskossa että ne ovat, en koskaan kyseenalaistanut asiaa.

Mutta joo, kaivettiin vertailukappale esiin jotta voin ottaa nämä kuvat. Nyt näette kaikki miten hölmöä höynäytetään. Äiti sanoi että ruusulusikat olivat aikoinaan niin suosittuja että niistä tehtiin halpisversioita joita myytiin kaiken maailman HobbyHalleissa. No jes!

(kuvat suurenevat klikkaamalla)




Ensin olin kauhean närkästynyt ja ajattelin myydä nuo koska en minä halua mitään helskatin peltilusikoita korvissani kiikuttaa kun kaikki jotka jostain jotain tietää, näkee kilometrin päähän että ne on feikit. Nyt olen jo vähän rauhoittunut ja ehkä pidän ne sittenkin itselläni. Mutta kiukuttaa, jumankauta!

18 kommenttia:

  1. Ja tietysti hinta oli kuitenkin hopealusikkahinta?
    Minusta nuo feikit on kyllä kauniimmat... Mutta ymmärrän kiukutuksen!

    VastaaPoista
  2. En tiennytkään et ruusulusikoita on kopioitakin! Piti heti harkistaa omat :D No ne oli mummon perintöä, niin että aidot olivat. Ja sit miulta löytyy hopealusikoita joissa on sellanen viisiterälehtinen kukka päässä. Mitähän lie nekin on...

    Hulvaton pallo alempana!

    VastaaPoista
  3. Kaisuliini: Hintaa on silleen vaikea arvioida, tai siis olivathan ne kalliit, mutta ainahan käsin tehdyt jutut maksaa ja mieluusti siitä maksaakin koska itselläni ei olisi taitoa vääntää lusikoista korvakoruja. Mutta jotenkin oletin että ne olisivat olleet hopeaa x)

    Emma: En mäkään tiennyt! Nyt tiedän :D Mulla on Aino- ja Tähkä-lusikoita itellä. Voiskin pitää joskus jotkut fiinit kahvikutsut ja laittaa ne pöytään :)

    VastaaPoista
  4. Onhan noita kopioita moniakin. Itelläni on kolmea eri lusikkaa, joista vain yksi satsi on aitoa ruusua.
    Olen kyllä Kaisuliinan kanssa samaa mieltä, että kopiot ovat kauniimmat korvissa ja aito kupissa. :)

    VastaaPoista
  5. En mä myöskään tiennyt, että niitä on monenlaisia. Pitää kanssa tarkistaa omat perintölusikat (joiden olinpaikka on tosin epäselvä).

    VastaaPoista
  6. Maija: Kieltämättä kyllä nuo feikit on kauniimmat ;) Mutta painavat :/

    Velma: Eiköhän perintölusikat ole aitoja :) Luulen että feikit on todellakin ihan ns. normi käyttötavaraa eikä kukaan säilyttäisi niitä missään erillään.

    VastaaPoista
  7. oi ei, sanoisko ettää fuu! mutta hienot nuo korvikset kuitenki on. :)

    VastaaPoista
  8. Oliko sulla muuten mitään muits keri smithin kirjoja kuin sen wreck this journal? :)

    VastaaPoista
  9. Ne feikit on ilmeisestikin sitä uushopeaa eli alpakkahopeaa, jossa on ehkä 1% hopeaa tai jotain. Leimoista näkeepi hopeapitoisuuden, joten ens kerralla kandee tiirailla niitä. :)

    VastaaPoista
  10. Heikku: On ne onneksi hienot kuitenkin :)

    Anonyymi: On mulla How to be an explorer of the world, This is not a book ja Mess :) Mutta ei noi muut ole olleet yhtä kivoja kuin WTJ.

    Gesi: Noissa ei ole minkäänlaista leimaa ollenkaan :D

    VastaaPoista
  11. Vastaisuuden varalle: http://www.jalometalli.fi/ostajan_opas.php

    Hieman osviittaa merkkien tiirailussa.

    VastaaPoista
  12. teidän äitillä on samanlainen pöytä kun meidän äitillä! :D

    VastaaPoista
  13. Maija: No niin, nyt ei enää mene Norsis halpaan :D

    Saila: :D :D Samismutsit!

    VastaaPoista
  14. Ei se paljon vaadi, jos katkaisee lusikan, tekee reiät ja kiinnittää niihin koukun, vai mitä? itse en henk koht näe tuollaisessa toiminnassa alkuunkaan kädentaitoja.
    kauniithan nuo kuitenkin on joten älä luovu niistä. eikös niin? :)

    VastaaPoista
  15. Nimma: Ei niissä ole reikää vaan ne on taivutettu, minä en osaa taivuttaa metallia enkä epämetallejakaan niin minä näen sen kädentaitona. Hirmu monesta asiasta tuollaisissa myyjäisissä aina ajattelienkin että "ton voin tehdä itekin", mutta mitään lusikankatkaisu- ja taitteluvehkeitä ja taitoja mulla ei ole ja joskus sitä kuitenkin tekee mieli maksaa sille joka niitä myy kuin että vaan tekisi itse perässä niin ostin noi korvikset koska olivat niin nätit. Eli en mä niistä luovu :)

    VastaaPoista
  16. Upeat on korviksesi, vaikka feikit! Minä tykkään lusikka koruista muutenkin, enkä olisi varmaan edes tajunnut ajattella, että hei lusikat voivat olla jotain arvokastakkin ! Nythän kaikki sorsakosken lusikatkin on arvossa, kun itselle ne ovat vaan olleet joskus ihan puurolusikoita! Mutta kauniit korut, ja kuka niistä tulisi sanomaan, hei sulla feikki lusikkakorvikset että How Dare you!?:D

    VastaaPoista
  17. BellaGodiva: Monessa muussakin asiassa aina itteensä voi häiritä suunnattomasti vaikka kukaan muu ei huomaisi tai ajattelisi mitään :P

    VastaaPoista
  18. Linkki "aitoudesta" kiinnostuneille : http://www.leimat.fi/fi/design/poytahopeamalleja/ruusulusikat

    VastaaPoista